Lähioikeudet
Wikipediasta
Lähioikeudet eli tekijänoikeuden lähioikeudet ovat tekijänoikeutta lähellä olevia oikeuksia, joista säädetään Suomen tekijänoikeuslain 5. luvussa.[1] Niillä suojataan esittäviä taiteilijoita ja heidän esityksiään, äänitetuottajia ja kuvatallenteen tuottajia, luetteloiden valmistajia, radio- ja televisioyrityksiä ja valokuvaajia. Tällaisia lähioikeuksia kutsutaan joskus myös naapurioikeuksiksi.[2]
Lähioikeussuoja ei sulje pois varsinaista tekijänoikeussuojaa, jos kyse on teoksesta.
Luettelo, taulukko ja tietokanta voivat saada varsinaista tekijänoikeussuojaa suppeampaa luettelosuojaa, joka on kansallinen suojamuoto. Luettelon suoja on voimassa 15 vuotta työn valmistumisesta tai kun on kulunut 15 vuotta työn saattamisesta yleisön saataville.[3][4][5] Luettelojen ja tietokantojen suojaamisella pyritään antamaan turvaa kokoomatyön valmistamisen vaatimille inhimillisille, teknisille ja taloudellisille panostusille (investointien suojaaminen).[3][5]
Valokuvaajan tuotoksia ja kopioita suojaa lähioikeus mahdollisen tekijänoikeuden lisäksi. Muita lähioikeuden piiriin kuuluvia ovat esimerkiksi videointi teatteriesityksestä, ääninauhoitus konsertista, äänitallenteiden tuotanto ja julkaisu, kuvatallenteen tuotanto ja julkaisu sekä radio- ja televisiotoiminta. Näiden oikeuksien suoja-ajat lasketaan esitys-, tallentamis-, julkaisemis-, lähetys- tai valmistamisvuodesta. Esitys ja julkaisematon tallennettu teos saa tekijänoikeussuojaa 50 vuoden ajaksi. Julkaistulla ja valmistetulla teoksella suoja-aika on 70 vuotta.lähde?
Euroopan parlamentti ja komissio päättivät vuonna 2011 pidentää esittäjien ja äänitetuottajien lähioikeuksien suojan 70 vuoteen.[6] Direktiivi oli toteutettava kansallisessa lainsäädännössä vuoteen 2014 mennessä.[7] Suomen tekijänoikeussäädökset yhteensovitettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston antamien direktiivien kanssa vuonna 2013 hyväksytyillä laeilla[8][9][10].
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tekijänoikeuslaki (8.7.1961/404) Valtion säädöstietopankki Finlex. Helsinki: Edita. Arkistoitu 7.2.2006. Viitattu 9.9.2005.
- ↑ Kristiina Harenko, Valtteri Niiranen ja Pekka Tarkela: Tekijänoikeus: kommentaari ja käsikirja, s. 663. Helsinki: WSOYpro, 2006. ISBN 951-670-080-2.
- ↑ a b luettelon ja tietokannan suoja tieteentermipankki.fi. Viitattu 3.4.2023.
- ↑ Saako taulukon tai tilaston kopioida vapaasti? jkorpela.fi. Viitattu 3.4.2023.
- ↑ a b Tekijänoikeusopas: Tietokoneohjelmat, pelit ja tietokannat - Tekijänoikeuslain suojaamat kokoelmat Aalto-yliopiston oppimiskeskus, libguides.aalto.fi. Viitattu 10.5.2024.
- ↑ Term protection Ec.europa.eu (englanniksi)
- ↑ Musicians Copyright Extension, Guardian.co.uk (englanniksi)
- ↑ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY)
- ↑ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/116/EY)
- ↑ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/28/EU
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lähioikeudet Wikimedia Commonsissa
- Tekijänoikeuden perusteita (Arkistoitu – Internet Archive) Opetus- ja kulttuuriministeriö
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
