X-sukupolvi
Wikipediasta
X-sukupolvi on käsite, jonka tarkoitus on kuvata 1980-luvulla nuoruuttaan elänyttä ja 1980- ja 1990-luvuilla aikuistunutta sukupolvea[1]. Käsite on peräisin kanadalaisen kirjailijan Douglas Couplandin kirjasta Generation X: Tales for an Accelerated Culture.[2]
Suomessa on usein katsottu, että tähän sukupolveen kuuluvat vuosina 1961–1979 syntyneet, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa X-sukupolven edustajat ovat syntyneet vuosina 1965–1980.[3][2] X-sukupolven yhteisiä suuria kokemuksia olivat Neuvostoliiton romahtaminen, Berliinin muurin murtuminen, Yhdysvaltojen jääminen maailman ainoaksi supervallaksi, 1990-luvun lama ja massatyöttömyys sekä globalisaatio. Monia X-sukupolven edustajia yhdistää lapsuudessa tai nuoruudessa koettu vanhempien avioero[1].
Siinä missä suuria ikäluokkia on sanottu viimeiseksi moderniksi sukupolveksi, joiden elämää on leimannut jatkuva optimismi ja kehitysusko, X-sukupolvea on pidetty ensimmäisenä postmodernina sukupolvena, jonka elämää leimaa pessimismi ja epäluottamus tulevaisuuteen[1]. 1990-luvulla monia rock-yhtyeitä jopa leimattiin X-sukupolven edustajiksi ja muun muassa Nirvana-yhtyeen keulahahmoa Kurt Cobainia pidettiin sen äänitorvena.
X-sukupolvi Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]X-sukupolven suomalaisena pamflettina pidetään usein Osku Pajamäen kirjoittamaa kirjaa Ahne sukupolvi – Suurten ikäluokkien perintö, jossa hän peilaa X-sukupolven elämää suurten ikäluokkien elämään.
Kirjailija Mika Wickström kertoo saaneensa vaikutteita Sukupolvi X -romaanilleen muun muassa Generation X -yhtyeestä, jonka keulakuvana tunnettiin 1980-luvulla Billy Idol.
Kulttuurisesti X-sukupolven nuoriso koki Dingo (yhtye)-huuman, Live Aidin ja Berliinin muurin murtumisen.
Pullamössösukupolvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pullamössösukupolvi on tiettävästi Martin Saarikankaan vuonna 1993 ensimmäisenä esittämä käsite[4][5] ja sittemmin sotien jälkeisten suurten ikäluokkien 1990-luvulta alkaen käyttämä sana, jonka tarkoituksena oli kuvata 1980-luvulla nuoruuttaan elänyttä sukupolvea. Käsite kuvaa sitä, kuinka nuoriso elää helppoa elämää. Vanhempien ikäluokkien mielestä pullamössösukupolvi on saanut elämässään kaiken valmiina, eikä ole juuri joutunut ponnistelemaan saavutustensa eteen[6]. Nimitys viittaa (kuivahtaneesta) pullasta kahvissa liottamalla valmistettuun jälkiruokaan (ks. pullamössö). Joidenkin vanhempien ikäluokkien edustajien mielestä pullamössösukupolveen yhdistetään myös uusavuttomuus. Toisaalta "Pullamössösukupolviksi" on leimattu vuosikymmenestä toiseen uudet sukupolvet.
Aiheesta populaarikulttuurissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]X-sukupolvi on ollut suosittu aihepiiri elokuvissa. Seuraavat elokuvat voidaan lukea kuuluvan genreen:lähde?
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Schroer, William J.: Generations X,Y, Z and the Others – Cont’d socialmarketing.org. Viitattu 7.2.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Twenge, Jean: How Are Generations Named? Trend. The Pew Charitable Trusts. Arkistoitu 20.10.2022. Viitattu 24.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Sepitetyt sukupolvet Helsingin Sanomat. 25.12.2023. Viitattu 27.12.2023.
- ↑ Sirén, Juhani & Larros, Heini: Nykysuomen sanakirja City-lehti. nro 21/2002. Viitattu 23.5.2007.
- ↑ Malmberg, Ilkka: Pullamössö jäi eloon. Helsingin Sanomat, 4.7.1999. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.7.2017.
- ↑ Mikkola, Henna: Sukupolvettomat? Nuoret ikäpolvensa kuvaajina, s. 35. Nykykulttuurin tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto, 2002. ISBN 951-39-1266-3.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta X-sukupolvi Wikimedia Commonsissa
| ||||||
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
