Winston Churchill otti elämänsä aikana vastaan lukuisia palkintoja ja muita kunnianosoituksia.

Vuonna 1963 Churchillista tuli ensimmäinen henkilö, jolle myönnettiin Yhdysvaltain kunniakansalaisuus. Todistuksen kunniakansalaisuudesta otti vastaan Churchillin poika Randolph.^[1] Äiti Teresan lisäksi Churchill on tähän asti ainoa henkilö, joka on saanut kyseisen kunnianosoituksen omana elinaikanaan. Kaikkiaan kunniakansalaisuus on myönnetty vain kahdeksan kertaa.^[2]

Vuonna 1945 kuningas Yrjö VI tarjosi Churchillille herttuan arvonimeä Doverin herttuakunnassa sekä nimitystä sukkanauharitarikuntaan. Churchill kuitenkin kieltäytyi molemmista kunnianosoituksista.^[3][4] Kymmenen vuotta myöhemmin Churchillin jättäessä pääministerin virkansa kuningatar Elisabet II tarjosi tälle uudelleen herttuan arvonimeä. Tällä kertaa kyseessä olisi ollut Lontoon herttua, ennenkuulumaton nimitys johtuen sen viittauksesta pääkaupunkiin. Churchill kieltäytyi tälläkin kertaa, mutta oli jo ottanut vastaan nimityksen sukkanauharitarikuntaan.^[5][6]

Kun Churchill kuoli, kuningatar Elisabet II määräsi pidettäväksi valtiolliset hautajaiset.^[7] Vastaava kunnia oli aiemmin myönnetty mm. Horatio Nelsonille ja Arthur Wellesleylle.^[6] Seuraavan kerran valtiolliset hautajaiset järjestettiin vasta Elisabet II:lle vuonna 2022.^[8]

Churchillin arkun ollessa esillä yli miljoona ihmistä kävi jättämässä hyvästit. Hautajaiset pidettiin 30. tammikuuta 1965. Siunaustilaisuuteen St Paulin katedraalissa osallistui 3000 henkilöä, joihin kuului viisi monarkia, 16 pääministeriä ja kuusi valtionpäämiestä. BBC:n televisioima lähetys kesti neljä tuntia ja sen selosti kokonaisuudessaan Richard Dimbleby, jota onneteltiin jälkikäteen vuolaasti suoritetusta urakasta.^[9][10]

Lähde:^[11]

Lähde:^[11]

Maa	Yliopisto	Ajankohta	Tieteenala	Lähde
Pohjois-Irlanti	Belfastin yliopisto	1926	oikeustiede	[13]
Massachusetts	Harvardin yliopisto	1943	oikeustiede	[13]
New York	Rochesterin yliopisto	1941	oikeustiede	[14]
Quebec	McGill-yliopisto	1944	oikeustiede	[15]
Skotlanti	Aberdeenin yliopisto	1946	oikeustiede	[16]
Missouri	Westminster College	1946	oikeustiede	[17]
Alankomaat	Leidenin yliopisto	1946	–	[18]
Tanska	Kööpenhaminan yliopisto	1950	filosofia	[19]

Vuonna 1953 Churchill sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon tunnustuksena erinomaisesta kirjallisesta tuotannostaan, joka käsitteli historiaa ja elämänkertoja. Lisäksi ansioksi luettiin poikkeuksellinen suullinen esitystaito arvojaan puolustaessaan.^[20]

Kaarle Suuren palkinnon Churchill vastaanotti vuonna 1955.^[21]