Vesala (Oulu)
Wikipediasta
| Vesala | |
|---|---|
 Kaupungin kartta, jossa Vesala korostettuna. |
|
| Kaupunki | Oulu |
| Suuralue | Ylikiimingin suuralue |
| Kaupunginosa nro | 41 |
| Väkiluku | 977 [1] 31.12.2023 |
| Työpaikkoja | 205 kpl [2] (31.12.2011) |
| Osa-alueet | Lamu, Rekikylä |
| Postinumero(t) | 91300 |
Vesala on Oulun 41. kaupunginosa. Se muodostettiin Ylikiimingin kunnan Reki-Vesalan alueesta Oulun ja Ylikiimingin kuntaliitoksen yhteydessä 1.1.2009.[3] Asukkaita kaupunginosassa on noin 900.
Vesalan kylä on noin 600 asukkaan kylä ja tilastollinen taajama. Kylän läpi virtaa Kiiminkijoki, ja asutus on keskittynyt pääosin joen sekä Ouluntien varsille. Kiiminkijoen Aittokoski sijaitsee aivan kylän keskuksessa. Kylällä toimii noin 200 oppilaan Vesalan koulu.
Vesala on kasvava kylä, joka on eritoten lapsiperheiden suosiossa.[4][5] Alueelle on kaavoitettu useita omakotitalotontteja. Tieyhteys Ouluun on hyvä, matka-ajan ollessa noin 20 minuuttia. Linja-autoyhteydet kulkevat yleensä Kiimingin kautta, muutamien vuorojen ajaessa suoraan Oulun Saviharjun kautta. Linja-automatka kestää noin 40 minuuttia.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesalan kylä mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran jo vuonna 1570. Tällöin kylässä mainittiin olevan kolme asukasta. Kylän historia ulottuu siis yli 400 vuoden taakse. Kylän tuon ajan tunnetuin asukas oli Iin talonpoikien sissiretkeä Vienan Karjalaan vuonna 1589 johtanut Pekka Vesainen.
1800-luvun lopulla teollistumisen ja maantieverkoston paranemisen myötä Kiiminkijoen käyttö perinteisenä kuljetus- ja kulkuväylänä muuttui myös Vesalassa. Vuonna 1908 päätettiin perustaa tehdasosuuskunta ja rakentaa Aittokoskessa olevan vesimyllyn yhteyteen saha, joka vuonna 1919 sähkölaitoksineen siirtyi kunnan omistukseen. Vuonna 1927 laitos siirtyi eri vaiheiden kautta Aittokoski Oy:n omistukseen. 1930-luvulla Aittokosken tehdasosakeyhtiö menestyi hyvin, mutta 1960-luvun puolivälin jälkeen alkoi yhtiön alamäki. Yhtiötoiminta päättyi vuonna 1974, kun Aittokosken yhtiökokous päätti myydä sahan ja kiinteistöt.
Kylässä sijaitsee Pekka Vesaisen patsas. Luonnonkivestä muovatun jyhkeän patsaan on veistänyt Oskari Jauhiainen.
Nykypäivää
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uuden kaavoituksen myötä Vesalan läntiseen osaan Aumaharjulle on kohonnut uusi taajaan rakennettu omakotitaloalue.
Ylikiimingin kunta on teettänyt ympäristösuunnitelman, johon sisältyy istutusten lisäksi kaksi leikkikenttää, grillikatos ympäristöineen kokoontumispaikaksi, varaukset pyörätielle ja uimapaikalle sekä veneiden laskupaikalle joen rantaan.
Vakavimpia ongelmia kyläkeskuksen alueella ovat turvallisten kouluteiden puute sekä Ouluntien runsas liikenne. Asutuksen levitessä Oulun suuntaan myös kevyen liikenteen väyliä sekä katuvalaistusta jatketaan.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Oulun kaupungin ikäluokkatilasto kaupunginosittain 31.12.2023 (pdf) 2024. Oulu: Oulun kaupunki. Viitattu 4.6.2024.
- ↑ Oulun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2013, s. 47. Oulu: Oulun kaupunki, 2014. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 9.10.2014). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Oulun kaupunki 1.1.2009: Suuralueet ja kaupunginosajako Oulu: Oulun kaupunki, Tekninen keskus. Arkistoitu 6.4.2009. Viitattu 31.12.2008.
- ↑ Toiminta- ja taloussuunnitelma 2006–2008 (PDF) (Vesalan koulun ja päiväkodin saneeraaminen ja laajentaminen oppilasmäärän lisääntyessä) 13.12.2005. Ylikiiminki: Ylikiimingin kunta. Arkistoitu 26.9.2007. Viitattu 16.2.2008.
- ↑ Kyläsuunnitelma 2004 (3.1. Asukkaat, 3.3.5. Päivähoito ja muut sosiaaliset palvelut) Ylikiiminki: Vesalankyläläiset ry. Arkistoitu 21.5.2007. Viitattu 16.2.2008.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vesala (Oulu) Wikimedia Commonsissa
- Vesalan kyläsivut (Arkistoitu – Internet Archive)
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
