Vero-oikeus
Wikipediasta
Vero-oikeus on julkisoikeuden piiriin kuuluva oikeudenala, joka käsittelee verojen keräämistä julkisyhteisöille. Finanssioikeus on yläkäsite, jonka alaan kuuluvat vero-oikeus ja finanssihallinto-oikeus. Finanssioikeus on oppi julkisyhteisöjen varainkäytöstä eli talouden suunnittelusta, budjeteista, määrärahoista, tilinpidosta ja valvonnasta.[1]
Vero-oikeus on hyvin kansallinen oikeudenala, sillä valtiot haluavat itse päättää verojärjestelmästään ja verotuksen tasosta. Euroopan unionin piirissä on kuitenkin sovittu teknisesti varsin yhtenäisestä arvonlisäverotuksesta ja osittain valmisteverotuksesta. Vero-oikeuteen liittyvä kansainvälinen näkökohta on kaksinkertainen verotus, jota on pyritty estämään valtioiden välisillä kahdenkeskisillä ja monenkeskisillä sopimuksilla tai yksipuolisesti valtion sisäisillä laeilla.[1]
Vero-oikeudella ja yksityisoikeudella on useita yhtymäkohtia, sillä monia verovelvollisen yksityisoikeudellisia toimia verotetaan (esimerkiksi kauppaa) tai veron kohteesta säännellään yksityisoikeudessa (esimerkiksi perinnöstä). Yleensä tällaiset tapahtumat ymmärretään samalla tavoin sekä vero-oikeudessa että yksityisoikeudessa eli tapahtumalla ei ole erillistä vero-oikeudellista sisältöä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa V palstat 1141–1148.
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
