Venceslauksen aukio
Wikipediasta
| Venceslauksen aukio (Václavské náměstí) |
|
|---|---|
 Venceslauksen aukio kuvattuna kansallismuseon päädystä |
|
| Valtio | Tšekki |
| Kaupunki | Praha |
| Kaupunginosa | Nové Město |
Venceslauksen aukio (Václavské náměstí) sijaitsee Tšekin pääkaupungin Prahan keskustassa. Se on kaupungin merkittävimmpiä alueita, ja se on ollut useita kertoja Tšekin historian käännekohtien keskipisteessä.
Aukio tunnettiin aiemmin nimellä Hevostori (Koňský trh), mutta se nimettiin uudelleen vuonna 1848 Tšekin suojeluspyhimyksen Venceslaus Pyhän mukaan.
Luonne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venceslauksen aukion pituus on noin 750 metriä ja leveys 60 metriä. Nimestään huolimatta se muistuttaa paikoin enemmän bulevardia, kuin perinteistä aukiota. Sitä reunustavat useat palatsimaiset rakennukset, joissa nykyään on muun muassa kauppoja, hotelleja, yökerhoja ja ravintoloita. Aukion näkyvin rakennus on sen eteläpäädyssä sijaitseva Prahan kansallismuseo.[1]
Patsaat ja muistomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansallismuseon edessä sijaitseva Venceslaus Pyhän ratsastajapatsas on Tšekin tärkeimmistä kansallisista symboleista. Se valmistettiin vuosina 1887–1924. Tšekkoslovakia julistettiin itsenäiseksi juuri täällä, mistä muistona on patsaan jalustaan kaiverrettu päivämäärä 28.X.1918.[1]
Kansallismuseon edustalla on myös pieni Jan Palachille ja Jan Zajícille omistettu ristinmuotoinen muistomerkki. Se on pystytetty samaan kohtaan, missä kumpikin opiskelija sytytti itsensä tuleen vuonna 1969.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venceslauksen aukion historia ulottuu 1300-luvulle, kun Prahan uusikaupunki (Nové mesto) perustettiin. Se sai nimen Hevostori siellä harjoitetusta hevoskaupasta, mutta myös moni Prahan käsityöläinen ja maanviljelijä kävi kauppaa torilla. Aukio oli muutenkin pitkään varsin maalaismainen. Esimerkiksi sen kadut päällystettiin vasta 1700-luvun lopulla. 1900-luvun alulle tultaessa se oli kuitenkin kehittynyt modernin suurkaupungin keskukseksi. Alueen suurin nähtävyys, Tšekin kansallismuseo valmistui 1891, ja monet vielä nykyäänkin pystyssä olevat monikerroksiset sekä palatsimaiset rakennukset rakennettiin 1800- ja 1900-luvuilla.[1][2]
Aukio nimettiin uudestaan vuoden 1848 maaliskuussa pian sen jälkeen kun Itävallan keisari oli luvannut myöntää maalle perustuslain. Nousussa ollut tšekkiläinen kansallistunne sai kaupungin viranomaiset hyväksymään Hevostorin uudelleen nimeämisen maan suojeluspyhimyksen Venceslaus Pyhän mukaan. Saman vuoden kesäkuussa aukiolla pidetty helluntaimessu toimi viimeisenä sytykkeenä Prahan kesäkuun kansannousulle.[2]
Vuonna 1968 tapahtuneen Tšekkoslovakian miehityksen jälkeen kaksi tšekkiläistä opiskelijaa tekivät polttoitsemurhan vastalauseena miehitykselle ja alkamassa olleelle normalisaatiolle. Jan Palach ja Jan Zajíc kuolivat saamiinsa vammoihin tammi- ja helmikuussa 1969.[1]
Samettivallankumouksen aikana Venceslauksen aukio nousi jälleen tapahtumien keskipisteeseen. Sadat tuhannet tšekkoslovakialaiset osoittivat mieltään aukiolla päivittäin marras- joulukuussa 1989.
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Můstekin ja Muzeumin metroasemat sijaitsevat Venceslauksen aukion vastakkaisissa päädyissä. Prahan metrolinja A kulkee suoraan aukion alapuolella.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Augusta, Pavel & Ederer, Antonín: Praha 1 křížem krážem. Milpo Media, 2013. ISBN 978-80-87040-26-3. (tšekiksi)
- Bedrníček, Pavel: Náměsti, rynky, a náměsticka historické Prahy. Volvox Globator, 2007. ISBN 978-80-7207-660-4. (tšekiksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Venceslauksen aukio Wikimedia Commonsissa
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
