Venäläinen uusivuosi on vuodenvaihteen juhla- ja vapaapäivien jakso Venäjällä. Uuttavuotta (ven. новый год, novyi god) juhlitaan uudenvuodenpäivänä 1. tammikuuta ja venäläistä joulua (ven. рождество Христово, roždestvo Hristovo, sananmukaisesti "Kristuksen syntymä") 7. tammikuuta. Joulua vietetään myöhemmin kuin läntisen kristikunnan maissa, koska Venäjän ortodoksinen kirkko noudattaa juliaanista kalenteria, joka on 1900- ja 2000-luvulla 13 vuorokautta jäljessä gregoriaanista. Viralliset vapaapäivät ovat 1., 2., 3., 4., 5. ja 7. tammikuuta,^[1] mutta vapaapäivän sattuessa viikonlopulle se siirtyy seuraavalle arkipäivälle.^[2]

Ennen kuin Moskovan Kremlin Vapahtajan tornin kellot lyövät uudenvuoden alkamisen merkiksi, Pakkasukko on uudenvuodenaattoiltana vieraillut kodeissa ja Venäjän presidentti pitää noin viisiminuuttisen uudenvuoden puheen. Samalla muistellaan yhdessä sukulaisten ja ystävien kanssa kaikkea mukavaa, mitä menneenä vuonna tapahtui ja saatellaan vanha vuosi. Koska Venäjällä on yhdeksän aikavyöhykettä, niin vuosi "vaihtuu" yhdeksän kertaa ja joillakin on tapana nostaa malja tunnin välein yhdeksästi.

Perinteeksi on muodostunut esittää komediaelokuva Kohtalon ivaa televisiossa, josta tulee aamutunneille saakka muutakin uudenvuoden ohjelmaa jatkuen venäläiseen jouluun saakka. Muita uudenvuoden tapahtumia ja konsertteja järjestetään satoja, varsinkin Moskovassa.

Uudenvuoden toiveet ja lupaukset kuuluvat myös venäläiseen perinteeseen. Useilla on tapana kirjoittaa uudenvuoden toive paperilapulle, sytyttää se tuleen ja juoda paperista palanut tuhka samppanjaan sekoitettuna. Toive tulee tehdä Vapahtajan tornin kellojen lyöntien lakatessa, jolloin avataan samppanjapullo, nostetaan malja uudelle vuodelle ja toivotetaan hyvää uutta vuotta, ven. с новым годом, s novym godom. Uudenvuoden juhlapöytään kuuluvat juomien lisäksi useat salaattiruoat kuten Olivier- (Оливье) salaatti ja sillisalaatti venäläisittäin. Muita antimia ovat liha- tai kalahyytelö, savustettu kilohaili öljyssä sekä mäti tai kaviaari.

Alun perin uuttavuotta vietettiin Venäjällä maaliskuun alussa, kevään, auringon ja uuden sadon odotuksen juhlana. Kun kristinusko levisi maahan 900-luvun lopussa, uuttavuotta alettiin viettää bysanttilainen ajanlaskun mukaan syyskuun 1. päivänä. tsaari Pietari Suuri antoi ukaasin viettää uuttavuotta eurooppalaiseen tapaan tammikuun ensimmäisenä päivänä vuodesta 1700 alkaen. Hän kehotti kansalaisia koristelemaan kotinsa mänty- tai kuusenhavuilla. Kaikkien tuli toivottaa omaisilleen ja tuttavilleen hyvää uutta vuotta.^[3] Tasan klo 12 uudenvuodenaaton yönä Pietari Suuri tuli Punaiselle torille ja lähetti taivaalle ensimmäisen ilotulitteen, josta alkoi uudenvuoden ilotulitusperinne Venäjällä.

Yli 300 vuotta sitten ihmiset uskoivat, että koristamalla uudenvuodenkuusen he muuttavat pahat voimat hyviksi. Jo ammoin Venäjän kansan keskuudessa kerrottiin tarinoita Pakkasukosta - pahansisuisesta, ilkeästä lumisten peltojen ja metsien haltijasta, joka toi maahan kylmän, lumen ja tuiskut. Ukkoa pelättiin ja kunnioitettiin. Pietari Suuren aikoina Pakkasukon luonne muuttui. Hänestä tuli hyväntahtoinen valkoiseen pitkään turkkiin ja vakoiseen karvahattuun pukeutunut kepin ja säkin kanssa liikkuva pitkäpartainen Joulupukin kaltainen mies, joka jakeli lahjoja lapsille. Mukanaan Pakkasukolla on lapsenlapsensa Lumityttö.

Uudenvuoden pääkaupunki

Venäjän kulttuuriministeriö on valinnut viime vuosina uudenvuoden pääkaupungin. Tunnustus on jaettu neljä kertaa: juhlakaupunkeja ovat olleet Kazan, Vologda ja Vladimir sekä viimeisimpänä (vuodenvaihteessa 2015 - 2016) Sortavala. Nimityksen tarkoitus on nostaa tunnustuksen saaneen kaupungin ja sen ympäristön arvoa matkailukohteena. Uudenvuoden pääkaupungissa vuoden vaihtumista juhlistetaan useiden päivien ajan. Tarjolla on erilaisia tapahtumia kuten konsertteja, joulutoreja ja teatteria.^{[4] [5]}

Venäjällä joulua vietetään 7. tammikuuta. Se on ennen kaikkea kristillinen Jeesuksen syntymän juhla, joka julistettiin neuvostovallan jälkeen jälleen pyhäpäiväksi. Venäjälläkin kadut ja kaupat ruuhkautuvat joulujuhlaa valmistelevista ihmisistä, vaikka monet lähtevätkin lomailemaan ulkomaille, mm. Suomeen.

Aattona lapsille tuo lahjoja pakkasukko, mutta useimmiten pakkasukko on vieraillut jo uudenvuoden aattona. Jouluna kirkoissa järjestetään jouluyön jumalanpalveluksia, mutta maallisella puolella joulua vietetään lähinnä uudenvuodenjuhlan jatkeena, joskin vanhat perinteet ovat alkaneet yhä enemmän kiinnostaa myös nykyihmisiä.

Venäläis-ortodoksisen perinteen mukaan juliaanisesta kalenterista eli vanhasta luvusta johtuen vietetään 14. tammikuuta uuttavuotta, vanhaa uuttavuotta ja loppiaista (ven. богоявление, bogojavlenije, sananm. "Jumalilmiö") puolestaan 19. tammikuuta.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Venäläinen uusivuosi Wikimedia Commonsissa