Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus^[1] johtuu aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamista aivomuutoksista. Se on toiseksi yleisin dementian syy (20–30 % tapauksista) Alzheimerin taudin jälkeen.

Vaskulaarisen dementian eli verenkiertoperäisen muistisairauden alatyyppejä ovat pienten suonten tauti, jossa on laaja-alaisia aivojen valkean aineen hapenpuutteesta johtuvia eli iskeemisiä muutoksia, aivojen syvien osien mikroinfarkteja ja mikroverenvuotoja, sekä suurten suonten tauti, jossa aivojen kuorikerroksessa on kortikaalisen osan infarkteja.

Vaskulaarinen dementia ja Alzheimerin tauti voivat esiintyä myös yhtä aikaa, jolloin puhutaan sekamuotoisesta dementiasta eli muistisairaudesta.^[2]

Vaskulaarisen dementian tyypillisiä oireita ovat toiminnanohjauksen häiriöt, älyllisten toimintojen hidastuminen, tasapainohäiriöt ja käytösoireet. Potilailla on myös muistihäiriöitä, mutta tämä piirre ei ole yhtä hallitseva kuin Alzheimerin taudissa. Taudin tyypistä ja aivoverenkiertohäiriöiden sijainnista riippuen vaskulaariseen dementiaan voi liittyä puheentuoton häiriöitä, halvausoireita, näkökenttäpuutoksia ja kävelyvaikeuksia. Vaskulaarinen dementia voi edetä vähitellen tai portaittain, jolloin taudissa saattaa esiintyä pitkiäkin tasaisia jaksoja. ^[2]

Potilaiden aivojen kerroskuvauksessa eli tietokonetomografiassa tai magneettikuvassa löydetään tavallisesti aivoverenkiertohäiriöiden jättämiä merkkejä, kuten vanhoja aivoinfarkteja, aivoverenvuotoja, aivojen valkean aineen vaskulaarista degeneraatiota eli aivoverisuonten rappeutumista, laajentuneita perivaskulaari eli verisuonta ympäröiviä tiloja ja aivoatrofiaa eli aivojen surkastumista.

Aivojen toiminnallisissa kuvauksissa, kuten SPECT- ja PET-kuvissa, voidaan nähdä aivojen läiskittäisiä muutoksia. Muistihäiriön vaikeusastetta voidaan testata erilaisten muistitestien ja toimintakykymittausten avulla.

• Seppo Soinila, Markku Kaste, Hannu Somer (toim.): Neurologia. Kustannus Oy Duodecim, 2001.