Valtakunnankanslia (saks. Reichskanzlei) oli vuosina 1871–1945 Saksan valtakunnankanslereiden pääkanslia. Nimellä viitataan usein kanslian toimipaikkana olleeseen rakennukseen, joka sijaitsi Berliinissä hallintokatuna tunnetun Wilhelmstrassen varrella Potsdamer Platzin ja Brandenburgin portin välisellä alueella.

Vanhan valtakunnankanslian rakennus oli valmistunut yksityiseksi palatsiksi vuonna 1739. Se tuli vuonna 1869 Preussin kanslerin Otto von Bismarckin käyttöön ja muutettiin vuonna 1875 virallisesti Saksan valtakunnankansliaksi. Weimarin tasavallan aikana rakennusta laajenettiin Vossstrassen (Voßstraße) kulmaan tehdyllä uudella siivellä, joka valmistui vuonna 1930.

Pääartikkeli: Uusi valtakunnankanslia

Vuoden 1938 tammikuun loppupuolella Adolf Hitler määräsi suosikkiarkkitehtinsa Albert Speerin rakennuttamaan uuden rakennuksen valtakunnankanslialle, ehdottaen että rakennus voitaisiin rakentaa valmiiksi vuodessa. Hitlerin mielestä vanha valtakunnankanslia ei ollut sopiva ja oikeanlainen Saksan valtakunnan pääkansliaksi. Uusi valtakunnankanslia maksoi yli 90 miljoonaa Reichsmarkia. Tyyliltään se oli sekoitus art decoa ja funktionalismia. Sen rakennustöiden parissa työskenteli yli 4 000 ihmistä. Se rakennettiin vanhan valtakunnankanslian jatkeeksi Vossstrassen puolelle korttelia. Hitlerin vastaanottogalleriaan johtanut huoneiden kirjo sisustettiin materiaali- ja väririkkaasti, ja se oli yli 220 metrin pituinen. Vastaanottogalleria itse oli pituudeltaan 145 metriä. Hitlerin oma toimisto puolestaan oli pinta-alaltaan 400 neliömetriä.

Toisen maailmansodan aikana Hitler rakennutti valtakunnankanslian ja sen pihan alle Führerbunkerina tunnetun bunkkerin, jossa hän myöhemmin teki itsemurhan. Uusi valtakunnankanslia vaurioitui merkittävästi Berliinin taistelussa vuonna 1945. Sodan jälkeen uuden valtakunnankanslian rippeet joutuivat neuvostoliittolaisten miehitysjoukkojen tuhoamiksi. Osaa rakennuksen marmoriseinistä käytettiin Moskovan palatsimaisten metroasemien rakentamiseen. Sodassa raunioitunut vanha valtakunnankanslia purettiin sekin vuonna 1950. Alue, jossa valtakunnankanslia oli sijainnut, tuli kuulumaan Itä-Berliiniin, mutta se sijaitsi aivan rajan pinnassa siten, että myöhemmin Berliinin muuri kulki sen entisen tontin läntisimmän osan kautta. Alueelle rakennettiin 1980-luvulla asuinkerrostaloja.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valtakunnankanslia Wikimedia Commonsissa