Vakoilumuseo
Wikipediasta
| Vakoilumuseo | |
|---|---|
 |
|
| Tyyppi | Erikoismuseo |
| Sijainti | Satakunnankatu 18, Tampere |
| Perustettu | 1998 |
| Kotisivut | vakoilumuseo.fi |
| Koordinaatit | |
 Vakoilumuseo |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Vakoilumuseo on vuonna 1998 perustettu kansainvälistä vakoilua käsittelevä erikoismuseo Tampereella.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museo perustettiin vuonna 1998. Museoidean isä on jo eläkkeelle museon toiminnasta jäänyt viestintäyrittäjä Teppo Turja. Museo oli KGB:n ja Stasin museoitujen tilojen ohella pitkään ainoa laatuaan Euroopassa.[1] Museo toimii Suomessa Tampereen keskustassa entisessä Finlaysonin tehtaassa muun muassa kulttuuripalveluja tarjoavalla alueella. Vakoilumuseon näyttelyyn tutustui tammikuussa 2024 julkistetun tiedon mukaan vuonna 2023 yli 31 000 vierailijaa museon tehdessä kävijäennätyksen. Kävijöistä noin puolet on ulkomaalaisia, suurin osa englannin kielisistä maista, mutta merkittäviä määriä myös Saksasta, Ranskasta, Japanista ja Kiinasta.
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museo on omistukseltaan yksityinen. Museon perusnäyttely on keskittynyt tarkastelemaan vakoilua yksittäisten vakoojien sekä heidän käyttämiensä menetelmien ja välineiden kautta. Myös muunlaista materiaalia on esillä, muun muassa kylmän sodan aikaista atomivakoilua käsitellään laajasti. Eräs museon kasvatuksellinen tavoite on saada lapset ja nuoret kiinnostumaan museoista yleisestikin. Myös erikoisten ja ainutlaatuisten esineiden säilyttäminen tuleville sukupolville on museon perusfunktioita. Median ja viihdeteollisuuden luoma kuva vakoilusta on melko sadunhohtoinen. Tätä pyritään korjaamaan, vaikka toki museossa on myös viihteellisiä elementtejä. Museossa tapaa myös maailman kuuluisimpia vakoojia kuten Kim Philbyn, Rosenbergit, Richard Sorgen,[2] Mata Harin, Oleg Gordijevskin ja Sidney Reillyn[1] perusteellisten henkilötarinan kera. Kymmenien henkilöhahmojen joukosta löytyvät myös partioliikkeen perustaja Robert Baden-Powell[1] ja Natsisaksaa viekkaasti keksityllä vakoojaverkostolla huijannut Juan Puyol Garcia.
Museo järjestää sopimuksesta opastettuja kierroksia lähinnä suomeksi ja englanniksi. Näyttelyn opaskirja on käännetty myös saksaksi, venäjäksi, japaniksi, puolaksi, ranskaksi, espanjaksi, italiaksi, kiinaksi ja ruotsiksi. Vakoilumuseossa voi suorittaa leikkimielisen Agenttitestin. Osallistuja saa muistoksi suosituskirjan kykyjä vastaavan organisaation palvelukseen. Se voi olla MI6, FSB, Mossad, CIA, Säpo tai Supo. Polttariryhmille museo tarjoaa ainutlaatuista valheenpaljastustestiä, missä tuleva morsian tai sulhanen laitetaan polttariseurueen toimesta piinapenkkiin. Polttariseurue saa raportin suoritetusta testistä. Museokaupasta voi ostaa vakoiluaiheisia matkamuistoja.
Museon puuhamiehenä toimii Turjan lisäksi Jyrki Auer.
Museon esineistö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museossa on esillä muun muassa salakuuntelulaitteita, kätkettyjä mikrofoneja, miniatyyrikameroita, valheenpaljastin,[3] salakirjoituslaitteita, radiolaitteita, väärennöksiä, karttoja, naamioituja ja helposti kätkettäviä aseita sekä optisia laitteita. Kävijät voivat myös itse puuhailla alan laittein. Käytettävissä on näkymätöntä mustetta, pimenäkölaite, äänenmuunnin ja oikean koodin keksimistä odottava kassakaappi. Museosta löytyy myös salahuone ja säkkipimeä vakoilutunneli.
Pysyvät näyttelyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Salakuuntelun vuosisata
- Salakirjoituksen monet muodot
- Agentin motiivit
- Henkilöllisyyden muuttaminen
- Vallattomat valtionaiset
- Kylmän sodan tuhoisin ase
- KGB:n kovat kasvot
- Vakoilun optiset laitteet
- Vastavakoilua vuorotta
- Tiedustelun ja vakoilun radiot
- SOE-agentit
- Taskuaseen 150-vuotinen kehitys - pippurimyllyn näköisestä revolverista luotiliivit läpäisevään nykypistooliin
- Kuulusteluhuone
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Tuhkakuppiin piilotettu lähetin paljasti liikesalaisuudet (Arkistoitu – Internet Archive), Tamperelainen 1.5.2013. Viitattu 21.10.2014.
- ↑ Kaikkea sitä esitelläänkin: Nämä ovat Suomen erikoisimmat museot, Studio55, MTV3 18.1.2012. Viitattu 21.10.2014.
- ↑ Pystynen, Venla: Pierce Brosnan on liian kaunis dekkarikirjailijalle. Pierce Brosnan on minulle liian kaunis, paljasti Outi Pakkanen valheenpaljastustestissä (Arkistoitu – Internet Archive). Helsingin Sanomat 20.5.2013. Viitattu 21.10.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
