Vaasan hovioikeus Vasa hovrätt
C. A. Setterbergin suunnittelema Vaasan nykyinen hovioikeudentalo.
Perustettu	21. elokuuta 1776
Tehtävä	Tuomioistuin
Ministeriö	Oikeusministeriö
Päätoimi­paikka	Hovioikeudenpuistikko 0 Hovioikeudenpuisto Vaasa
Valtio	Suomi
Presidentti	Sakari Laukkanen
Alaisvirastot	Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus Keski-Suomen käräjäoikeus Pohjanmaan käräjäoikeus Satakunnan käräjäoikeus
Aiheesta muualla
Sivusto
Infobox OK

Osa artikkelisarjaa
Suomen politiikka
Laki ja julistukset Itsenäisyysjulistus (1917) Hallitusmuoto (1919) Ministerivastuulaki (1922) Valtakunnanoikeudesta annettu laki (1922) Valtiopäiväjärjestys (1928) Perustuslaki (2000) Muut sopimukset FINEFTA-sopimus (1961) Vapaakauppasopimus (1973) Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymissopimus (1994)
Toimeenpanovalta Tasavallan presidentti Alexander Stubb Tasavallan presidentin kanslia Valtioneuvosto Orpon hallitus Pääministeri Petteri Orpo Ministeri Ministeriöt Keskushallinto Valtion keskushallinnon virastot ja laitokset Aluehallinto Aluehallintovirasto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Paikallishallinto Poliisilaitokset Työ- ja elinkeinotoimistot
Lainsäädäntövalta Lainsäädäntöprosessi Eduskunta Puhemies Eduskuntaryhmä Kansanedustaja Pääsihteeri Valiokunnat SuV PeV UaV VaV TrV HaV LaV LiV MmV PuV SiV StV TaV TiV TuV TyV YmV
Tuomiovalta Yleinen tuomioistuin Korkein oikeus Hovioikeus Helsinki · Itä-Suomi · Rovaniemi · Turku · Vaasa Käräjäoikeus (Luettelo) Hallintotuomioistuin Korkein hallinto-oikeus Hallinto-oikeus Ahvenanmaa · Helsinki · Hämeenlinna · Itä-Suomi · Pohjois-Suomi · Turku · Vaasa Erityistuomioistuin Markkinaoikeus Työtuomioistuin Vakuutusoikeus Valtakunnanoikeus Syyttäjälaitos Syyttäjälaitos Valtakunnansyyttäjä
Laillisuusvalvonta ja tarkastus Eduskunnan oikeusasiamies Valtioneuvoston oikeuskansleri Tarkastus Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiovarain controller -toiminto Finanssivalvonta Valtuutetut Elintarvikemarkkinavaltuutettu Lapsiasiavaltuutettu Tasa-arvovaltuutettu Tiedusteluvalvontavaltuutettu Tietosuojavaltuutettu Yhdenvertaisuusvaltuutettu
Suomen Pankki Pääjohtaja Pankkivaltuusto BOFIT
Muut toimielimet Valtion liikelaitos Valtionyhtiöt Talousarvion ulkopuoliset rahastot Valtion asuntorahasto Valtion eläkerahasto Maatilatalouden kehittämisrahasto Valtion ydinjätehuoltorahasto Huoltovarmuusrahasto Valtiontakuurahasto Rahoitusvakausrahasto Valtion televisio- ja radiorahasto Maatalouden interventiorahasto Palosuojelurahasto Öljysuojarahasto Muut julkisoikeudelliset rahastot Sitra Työllisyysrahasto Julkisoikeudelliset laitokset Eläketurvakeskus Kansaneläkelaitos Keva Kuntien takauskeskus Suomen metsäkeskus Suomen Pankki Työterveyslaitos Suomen riistakeskus Yliopistolaitos Julkisoikeudelliset säätiöt Kansallisgalleria Julkisoikeudelliset säätiöyliopistot
Vaalit Eduskuntavaalit 2015 · 2019 · 2023 · 2027 Presidentinvaalit 2006 · 2012 · 2018 · 2024 Europarlamenttivaalit 2009 · 2014 · 2019 · 2024 Kuntavaalit 2012 · 2017 · 2021 · 2025 Aluevaalit 2022 · 2025 Puolueet Kansanäänestykset Kieltolaki (1931) EU-jäsenyys (1994)
Oikeus Säädöskokoelma Hallituksen esitys Lakialoite Säädöskieli Kansalaisaloite Hallintolainsäädäntö Hallintolainkäyttö Hallintolaki Hyvän hallinnon periaatteet Julkisuuslaki Kielilaki Kielitaitolaki Kuntalaki Koulutus Hallintotiede
Politiikka Suomen valtiontalous Talousarvio Politiikka Elinkeinot Euroooppa Koulutus Kulttuuri Kunnat ja alueet Liikenne Liikunta Maatalous Metsätalous Nuoriso Oikeus Omistajaohjaus Puolustus Sisäpolitiikka Sosiaali Talous Tiede Terveys Työ Viestintä Ympäristö Pohjoismainen yhteistyö Kansalaisuus Avoimuusrekisteri Euroopan unioni Suomen edustusto Frontex
Ulkosuhteet Ulkomaankauppapolitiikka Kehityspolitiikka Johto TP-Utva Kansainvälisten asiain foorumi Rajat Suomen diplomaatiset edustustot Diplomaattiset edustustot Suomessa Diplomaattiset edustajat YK (1955) OECD (1969) Etyj (1975) Suomen Euroopan neuvoston jäsenyys (1989) Nato (2023) Erityisedustusto
Muu julkishallinto Kunnallishallinto Hyvinvointialueet Kirkollishallinto Ahvenanmaan itsehallinto Hallinnollinen aluejako Maakunnat Seutukunnat
n k m

Vaasan hovioikeus (ruots. Vasa hovrätt) on toiseksi vanhin Suomen viidestä hovioikeudesta. Se on perustettu vuonna 1775 Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n päätöksellä. Hovioikeus aloitti varsinaiset istunnot 21.8.1776. Aluksi sillä oli toimitilat Vanhassa Vaasassa, jonne ne valmistuivat 1786. Vuonna 1862 Vaasan hovioikeus muutti nykyisille sijoilleen Vaasan kaupunkiin, kun C. A. Setterbergin suunnittelema punatiilitalo Hovioikeudenpuistossa valmistui.^[2] Vanha hovioikeudentalo muutettiin kirkoksi, ja se toimii edelleen Mustasaaren seurakunnan kirkkona.

Hovioikeuteen perustettiin II osasto keisari Aleksanteri I:n päätöksellä 1818. Vuonna 1962 perustettiin vesioikeuksien ylioikeudeksi vesiylioikeus, joka toimi Vaasan hovioikeuden jaostona vuoteen 1987 saakka.

Vaasan hovioikeudessa oli vuonna 2020 yhteensä 60 virkaa. Annettuja ratkaisuja oli 1 142.^[3]

Vaasan hovioikeus perustettiin vuonna 1776, jolloin Ruotsin kuningas Kustaa III teki esitykset hallinnollisesta ja oikeudellisesta jaotuksesta. Vaasan hovioikeudenneuvoksiksi Kustaa III nimitti Turun hovioikeuden nuorimman hovioikeudenneuvoksen Adolf Fredrik Silversparren, ylisotatuomari Adolf Tandefeltin ja viisi asessoria. Hovioikeuden ensimmäiseksi presidentiksi nimettiin vuonna 1776 tuolloin 41-vuotias kreivi Arvid Fredrik Kurck. Hovioikeus vihittiin käyttöön Tukholman linnassa 28. kesäkuuta 1776 ja hovioikeus aloitti varsinaiset istunnot 21. elokuuta 1776.

Suomen sodan käynnistyessä 1808 venäläiset joukot saapuivat myös Vaasaan. Venäjän armeijan ylipäällikkö kreivi Buxhoevden antoi hovioikeudelle käskyn jatkaa toimintaa keskeytyksettä. Hovioikeuden jäsenet vannoivat uskollisuudenvalan keisarille lukuun ottamatta kanneviskaali Anders Johan Bergwaldia, joka vangittiin ja tuomittiin kuolemaan mutta sittemmin armahdettiin. Hovioikeus jäi osin kuitenkin sodan jalkoihin, kun venäläiset sotilaat surmasivat vahtimestari Abraham Wilénin. Tuolloinen hovioikeuden presidentti Reuterholm siirtyi tapauksen jälkeen sivuun tehtävästään.^[4]

Vaasan hovioikeus nimettiin Keisarilliseksi Vaasan hovioikeudeksi 25. elokuuta 1808 kreivi Buxhoevdenin käskyn jälkeen. Yhteydet Ruotsiin loppuivat 1809 Haminan rauhan yhteydessä. Hovioikeutta uudistettiin 1818 perustamalla II osasto.

Sortovuodet vaikuttivat osaltaan kuitenkin Vaasan hovioikeuden toimintaan. Enemmistö hovioikeudesta kieltäytyi antamasta vastauksia asevelvollisuuslain perusteella esitettyihin kysymyksiin palveluksesta vapautettavista oikeudenkäyttöpiirissä. Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov joutuikin erotuttamaan niskoittelevia jäseniä. Vasta 1905 marraskuun manifestin myötä lähes kaikki hovioikeudesta erotetut palasivat virkoihinsa.^[4]

Vaasan hovioikeuden toimivallan muuttuminen Suomen itsenäisyyden aikana on muuttunut lähinnä juttumäärän tasaamisesta johtuvista seikoista. Vuonna 1962 perustettiin vesioikeuksien ylioikeudeksi vesiylioikeus, joka toimi yhtenä Vaasan hovioikeuden jaostona vuoteen 1987 asti. 1970-luvulla hovioikeuteen perustettiin vielä kaksi ylimääräistä jaostoa, jotka vahvistivat henkilökunnan määrää.^[4]

Hovioikeuden toimintaa johtaa hovioikeuden presidentti. Vaasan hovioikeuden presidentteinä ovat toimineet:

• kreivi Arvid Fredrik Kurck (Kurki) 1776–1781
• kreivi Carl Bonde af Björnö 1781–1788
• Carl Johan Gyllenborg 1789–1791
• Johan von Carlsson 1792–1794
• Jöran Wilhelm Lode 1795–1796

• vapaaherra Axel Christian Reuterholm 1796–1808
• Erik Johan Bergenheim 1811–1816
• Karl Fredrik Rotkirch 1817–1832
• Carl Adam Adlerstjerna 1833–1841
• Ernst Fredrik Brander 1841–1856
• Johan Wilhelm Forsman 1856–1862
• Selim Ekbom 1862–1886
• Robert August Montgomery 1886–1887
• Gustaf Wilhelm Råbergh 1887–1890
• Johan Carl Emil af Frosterus 1890–1900
• Nils Isak Fellman 1900–1902
• Henrik Gustaf Borenius 1902–1909
• Frans Viktor Eriksson 1910–1915

• Karl Söderholm 1917–1923
• Kaarlo Yrjö Benedictus Ignatius 1923–1927
• Axel Johan Alfons Cederberg 1927–1933
• Hugo Albert Malmberg 1933–1934
• Bror Justus Gräsbeck 1935–1953
• Felix Johansson 1953–1957
• Karl Eero Harald Corell 1957–1970
• Paavo Alkio 1970–1972
• Eero Ivar Rewell 1972–1975
• Hanni Ritva Soilikki Hyöky (ensimmäinen nainen hovioikeuden presidenttinä) 1975–1989
• Erkki Kustaa Rintala 1989–1998
• Rolf Ingvar Krook 1998–2004
• Mikko Johannes Könkkölä 2005–2009
• Olli Ilmari Varila 2009–2014
• Tapani Päiviö Vasama 2014–2023^[5]
• Sakari Laukkanen 2023–

Hovioikeus on jaettu kahteen osastoon, joita johtavat hovioikeudenlaamannit.

Hovioikeus käsittelee tuomiopiirinsä käräjäoikeuksien ratkaisuista tehdyt valitukset ja kantelut.

• Turun hovioikeus

• Helsingin hovioikeus

• Vaasan hovioikeuden sivut
• Yrjö Blomstedt: Vaasan hovioikeus 1776–1976 : 200-vuotishistorian pääpiirteitä. Vaasan hovioikeus, 1976. ISBN 951-53-1014-8.
• Vaasan hovioikeus: Muistoja Themiksen näyttämöltä, Kustaa III:n hovioikeuden kulttuurihistoriallisia perintöjä. Valtion taidemuseo ja Vaasan hovioikeus, 1996. ISBN 951-53-1014-8.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaasan hovioikeus Wikimedia Commonsissa

Auktoriteettitunnisteet VIAF