Väestönsuojelulla tarkoitetaan ihmisten ja omaisuuden suojaamista ja pelastustoimintaa poikkeusoloissa sekä niihin varautumista. Väestönsuojelusta käytetään lyhennettä VSS, joka muodostuu sanoista väestön siviilisuojelu (Aakko, K. ym. 2017). Väestönsuojeluun varaudutaan muun muassa poikkeusoloja koskevalla suunnittelulla ja koulutuksella, väestönsuojia rakentamalla, varautumalla väestön evakuointeihin, pelastustoimintaan ja ensiapuun sekä johtamis-, valvonta- ja hälytysjärjestelmien ylläpidolla.

Suomen ensimmäinen väestönsuojelulaki tuli voimaan talvisodan edellä vuonna 1939 ja se kumottiin uudella lailla vuonna 1958.

Pelastamiseen, raivaukseen, puhdistus- ja tiedustelutoimintaan liittyvät tehtävät kuuluvat Suomessa pelastustoimen vastuulle. Pelastustoimi myös johtaa omatoimista varautumista eli rakennusten omistajien vastuulla olevaa suojelutoimintaa. Kuntien eri toimialat vastaavat osaltaan väestönsuojelussa tarvittavasta väestön terveydenhullosta, muonituksesta ja muusta huollosta.

Väestönsuojelusta on säädetty pelastuslaissa sekä valmiuslaissa. Nykyisin voimassa oleva pelastuslaki, jota täydentää pelastusasetus, on vuodelta 2011 ja valmiuslaki vuodelta 2012.

Suomessa Pelastus- ja varautumiskoulutusta järjestää valtion ylläpitämä Pelastusopisto Kuopiossa.

• Kotivara

• Aakko, Kyllikki ym.: Kriisiturvallisuuden käsikirja. Helsinki: Art House, 2003. ISBN 951-884-367-8.
• Aakko, K. ym. Väestön suojaamisen käsikirja.Tallinna: Tietosanoma. 2017.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Väestönsuojelu.

• Valmiuslaki (1552/2011) 01.03.2012 voimaan astunut valmiuslaki.
• Pelastuslaki (379/2011) 29.4.2011 voimaan astunut pelastuslaki.
• Pelastusopisto
• Pelastustoimi Sisäministeriö/pelastusosasto
• Suomen pelastusalan keskusjärjestö ry
• Väestönsuojelusäätiö sr