Uusin aika on varsinkin poliittisen historian tutkimuksessa käytetty periodisaatiokäsite, joka rajaa osan uudesta ajasta omaksi aikakaudekseen. Raja asetetaan usein 1700–1800-lukujen taitteeseen. Perinteisesti yhtenä rajapyykkinä on pidetty Ranskan vallankumousta 1789. Uusinta aikaa edelsi varhaismoderni kausi ja sen katsotaan loppuneen toiseen maailmansotaan, jota seuraa nykyaika.

Pääartikkeli: 1800-luku

1800-luvun merkittäviä tapahtumia maailmassa olivat esimerkiksi Yhdysvaltain laajeneminen länteen ja sisällissota 1861–1865, Australian ja Uuden-Seelannin eurooppalainen asutus, osmanien valtakunnan heikkeneminen, Afrikan jako eurooppalaisten siirtomaavaltojen kesken ja kolonialismin huipentuminen, Venäjän imperiumin laajeneminen, kansallisuusaatteen nousu Euroopassa ja sitä seurannut kansallisvaltioiden synty, Japanin avautuminen länsimaisille vaikutteille Meiji-restauraatiossa sekä useat sodat Euroopassa.^[1] Naiset saivat 1800- ja 1900-luvuilla äänioikeuden.^[2]

Maailman taloudet sulautuivat vuosien 1870–1914 välillä yhdeksi riippuvuussuhteiden verkostoksi. Kehityksen aiheutti kolme suurta ilmiötä. Ensinnäkin liikenneyhteydet paranivat rautateiden määrän ja laivaliikenteen lisääntymisen myötä. Panaman ja Suezin kanavat avattiin. Toiseksi, viestintäliikenteen vauhti kiihtyi kun mannertenväliset lennätin- ja puhelinlinjat vedettiin valtamerten pohjaan. Kolmanneksi, maailmankaupan kokonaisarvo kasvoi vuosien 1860–1913 välillä 8 miljardista dollarista 39 miljardiin dollariin. Suurimmat kaupankävijät olivat asemiaan koko ajan menettänyt Iso-Britannia sekä Yhdysvallat ja Saksa.^[3]

Pääartikkeli: 1900-luku

Kiinasta tuli tasavalta vuonna 1912. Japani teollistui ja loi vahvat sotavoimat, joiden avulla se löi Venäjän sodassa 1904–1905 ja miehitti Korean vuonna 1910.^[4] Tutkimusmatkat huipentuivat napaseutujen tutkimusretkiin 1910-luvun taitteessa.^[5]

Euroopan poliittiset jännitteet johtivat ensimmäiseen maailmansotaan vuosina 1914–1919. Sodan seurauksena suuret imperiumit Saksa, Itävalta-Unkari, Venäjä ja Osmanien valtakunta hajosivat.^[6] Venäjällä vallankumoukset ja sisällissota johtivat Neuvostoliiton perustamiseen.^[7] Yhdysvalloissa koettiin suuri lama 1930-luvulla.^[8]

Italiassa nousi 1920-luvulla Benito Mussolinin perustama fasismi ja Saksassa 1930-luvulla Adolf Hitlerin kansallissosialismi. Espanjassa sisällissodan seurauksena valtaan nousi kenraali Francisco Franco. Saksan laajentumispyrkimykset johtivat toiseen maailmansotaan (1939–1945), joka laajeni myös Tyynellemerelle. Sodassa kuoli kaikkiaan yli 50 miljoonaa ihmistä.^[9]

• Parker, Geoffrey (toim.): Elävä maailmanhistoria. (alkuteos The Times Compact History of the World: World History Brought to Life, 2005). Suomentanut Raudaskoski, Seppo & Rekiaro, Ilkka. Otava, 2006. ISBN 951-1-20444-0.
• Parker, Philip: Maailmanhistoria. Suomentanut Lahtinen, Tapani. readme.fi, 2011. ISBN 978-952-220-406-6.