Uudenkaupungin maalaiskunta
Wikipediasta
| Uudenkaupungin maalaiskunta Nystads landskommun |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Uusikaupunki |
|
 |
|
|
sijainti |
|
| Lääni | Turun ja Porin lääni |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Kuntanumero | 896 |
| Perustettu | 1869 |
| Kuntaliitokset | Osa Uusikirkko TL:stä (1923) |
| Liitetty | 1969 |
| – liitoskunnat |
Uusikaupunki Uudenkaupungin maalaiskunta |
| – syntynyt kunta | Uusikaupunki |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.1968) |
| – maa | 87,0 km² |
| Väkiluku |
831 [2] (31.12.1968) |
| – väestötiheys | 10,59 as./km² |
|
1 Ei vaakunaa |
|
Uudenkaupungin maalaiskunta (lyh. Uudenkaupungin mlk, ruots. Nystads landskommun) oli Varsinais-Suomessa sijainnut Suomen kunta, joka liitettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1969. Kuntaan kuuluivat useimmat Uudenkaupungin edustalla olevat saaret sekä mantereen puolelta Vohdensaaren ja Sundholman alueet.[4][5]
Uudenkaupungin maalaiskunnan evankelis-luterilaiset asukkaat kuuluivat Uudenkaupungin maaseurakuntaan, joka oli kirkonkirjanpidollisesti erillinen kaupunkiseurakunnasta, mutta hallinnollisesti ne olivat yksi yhteinen seurakunta.[6]
Uudenkaupungin maalaiskunta oli pitkään väkiluvultaan pienin kunta, joka käytti nimessään sanaa maalaiskunta.lähde?
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Väestö asui hajallaan laajalla alueella, jonka kaupunki jakoi kahtia pohjoiseen ja eteläiseen osaan. Kaupunkiin maalaiskunta rajoittui etelässä Velluanjoen kohdalla ja pohjoisessa Hiun kohdalla. [4] Muut naapurikunnat olivat Kalanti, Kustavi, Lokalahti ja Pyhämaa.
Kunnan tärkein teollisuudenala oli kiviteollisuus, jota harjoitettiin eritoten Lepäisissä. Myös laivanrakennusta harjoitettiin, mutta lähinnä vain omiin tarpeisiin. Kaupankäynti oli hyvin vähäistä, ja kuntalaiset menivät yleensä kaupungin puolelle tekemään ostoksia. Kirkossa maalaiskuntalaiset kävivät Uudessakaupungissa. [4]
Maalaiskunnan kunnantalo sijaitsi kaupungin puolella. Kunta teki kaupungin ja Kalannin kanssa yhteistyötä monella saralla, esimerkiksi lääkäripalveluissa.[4] Uudenkaupungin maalaiskunnalla ei ollut omaa vahvistettua vaakunaa, ja se oli Koijärven ohella ainoa vielä 1960-luvulla olemassa ollut vaakunaton kunta.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Uudenkaupungin maalaiskunnan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1960.
| Uudenkaupungin maalaiskunnan väestönkehitys 1880–1960 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1880 | 443 | |||
| 1890 | 547 | |||
| 1900 | 591 | |||
| 1910 | 710 | |||
| 1920 | 655 | |||
| 1930 | 1 025 | |||
| 1940 | 996 | |||
| 1950 | 1 247 | |||
| 1960 | 1 043 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[7] | ||||
Vuonna 1923 Uudenkaupungin maalaiskuntaan liitettiin Kalannista alue, jossa oli 436 asukasta.[7]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun Uusikaupunki perustettiin, sen saaristo oli edelleen Kalannin seurakunnan alainen. Koska oli vaivalloista mennä asioimaan kirkkoon kauas sisämaahan asti, Turun piispa määräsi vuonna 1630 nämä alueet liitettäväksi Uudenkaupungin seurakuntaan. Alueesta tuli oma kuntansa vuonna 1869, kun Suomen paikallishallinto erotettiin kirkosta.[4][8]
Aluksi maalaiskunnan kattoi maa-alueita kaupungin luoteis- ja kaakkoispuolella, mutta Sundholman ja Arvassalon kylät kaupungin eteläpuolella liitettiin Kalannista maalaiskuntaan vuonna 1936.[9] Asukkaat olivat ajaneet asiaa jo 1800-luvulta lähtien, mutta liitos toteutui vasta tuolloin.[4] Lisäksi Iso-Kaskisen ja Korsaaren lähialueita siirrettiin Kalannista Uudenkaupungin maalaiskuntaan vuonna 1942.[10]
1950-luvulta lähtien laki alkoi vaatia kunnilta aiempaa enemmän erilaisia peruspalveluita, minkä seurauksena pieni kunta ei tullutkaan enää taloudellisesti toimeen. Uudet hankkeet kuten Velhonveden–Ruotsinveden makeavesiallas olivat liian suuria panostuksia kunnalle. Maalaiskunta kärsi lisäksi muuttotappiosta nuorten muuttaessa kaupunkiin. Lopulta Uudenkaupungin maalaiskunta liittyi Uuteenkaupunkiin vuoden 1969 alussa.[4]
Kylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arvassalo, Haimio, Halola, Hiu, Kittamaa, Lepäinen, Lyökki, Oksalanpää, Perkko, Saarnisto, Salmi, Sundholma (Vanhakartano vuodesta 1961[11]), Vaakua, Vohdensaari
Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Uudenkaupungin maalaiskunnassa ei ollut lainkaan taajamia.[12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1968 (PDF) (sivu 15) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väestönmuutokset 1968 (PDF) (sivu 16) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria. Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Rantanen, Saara: Kuntavaakunakokoelma vihdoin täydellinen – kymmenen perinnevaakunaa ripustettiin mtvuutiset.fi. 13.11.2017. Viitattu 16.11.2021.
- ↑ a b c d e f g Paasio, Veikko: Uudenkaupungin maalaiskunnan historia. Uudenkaupungin kaupunki, 1973.
- ↑ Taloudellinen kartta Rauma–Uusikaupunki 1 : 100 000. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1953–1955.
- ↑ Vihdensaari.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
- ↑ Päivi Mikola: Vohdensaaren kylän kunnallista ja seurakunnallista historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Uudistushakemisto digi.narc.fi. Kansallisarkisto. Viitattu 3.7.2021.
- ↑ Uudistushakemisto digi.narc.fi. Kansallisarkisto. Viitattu 3.7.2021.
- ↑ Uudistushakemisto digi.narc.fi. Kansallisarkisto. Viitattu 3.7.2021.
- ↑ Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym.. Suomen virallinen tilasto VI C:103. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1965. Julkaisun verkkoversio (PDF).
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
