Union Bank of Finland (jäljempänä pääosin UBF) Joubert- Nivelt 82 ft oli suomalainen maxivene jolla osallistuttiin Whitbread Round the World Race -maailmanympäripurjehdukseen 1989-1990.

Vuoden 1989-1990 Whitbread Round the World Racessa oli mukana kolme suomalaisvenettä: Martela of Finland (Wiikeri), S/y Belmont Finland II (Harkimo) ja Union Bank of Finland (Ingvall)

Vene sai nimensä pääsponsorin Suomen Yhdyspankin mukaan. Pankki tuki hanketta usealla miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla.^[1]

• Veneen suunnittelijat: Michel Joubert ja Bernard Nivelt, Ranska
• Veneen sisusta: Guy- Christer Lönngrenn, Suomi
• Valmistaja: Laivateollisuus / Wärtsilä Meriteollisuus, Turku
• Valmistunut 21.6.1988
• Pituus: 25.1m
• Paino: 29 000 kg
• Kölipaino: 13 500 kg
• Leveys: 5.8m
• Maston korkeus: 35m
• Rakennusvuosi: 1988
• Purjepinta-alat:
  • Isopurje 205m2
  • Genua 165m2
  • Spinaakkeri 365m2
• Mittaluku: IOR 70.0 maxi

• Runko: hitsattu alumiinirunko, rungon levyvahvuus 3-8mm, materiaali ALMg4.5Mn
• Kansi: epoksi, kevlar- ja hiilikuitu, 25mm Nomex ydin
• Riki: Suunnittelija Andy Steiner, Valmistaja Nokia Cable, materiaali: alumiini
• Purjeet: North Sails East, USA
• Moottori: 100hv MTU Diesel
• Sähkögeneraattori: 10 kW, 220V/ 24V
• Makeavesikone: 60l/ päivä

^{[2] [3]}

Veneessä oli -80 luvun lopun mittapuulla erittäin paljon elektroniikkaa mm. tietokoneita, GPS-satelliittipaikannin, NMT-, VHF- ja satelliittipuhelimet sekä sääfaxi. Näistä saatiin paljon tietoa mm. sääoloista reittivalintoja varten.

Veneen heloitusta muutettiin ennen kilpailua ja sen kuluessa jykevämmäksi, koska alkuperäinen heloitus ei kestänyt rasitusta. Myös kilpailevan veneen Meritin kapteeni, Pierre Fehlmann, huomautti aiheesta tutustuessaan UBF:ään ennen kilpailua.

UBF:n miehistö harjoitteli runsaasti ennen kilpailua, kaikkiaan harjoituspurjehdusmerimaileja kertyi n. 30 000.^[3]

Veneen sijoitus kisassa oli 9. Kokonaispurjehdusaika 138 vrk 16 h 38min 12s. UBF hävisi voittajalle, Steinlager II-ketsille 10 vuorokautta ja 7 tuntia.

Veneen purjehdusnopeus oli kilpailussa kohtalaisen hyvää. Kilpailun kärjessä käytännössä koko kilpailun purjehtineet isot ketsit, Steinlager II, ja Fisher& Paykel sekä isot sluupit Merit ja Rothmans olivat tyypillisesti n. 0.5 - 0.7mpk/h nopeampia, mutta muille veneille UBF pärjäsi puhtaassa nopeudessa varsin hyvin.
UBF:n reittivalinnat kisassa olivat rohkeita ja usein vene purjehtikin eri reittiä kuin muut kilpailevat veneet. UBF:n taktiikka ei juurikaan toiminut ja sijoitukset etapeilla olivatkin ennakko-odotuksia vaatimattomampia. Konservatiivisia reittivalintoja tukeva kokeneitten Whitbread-purjehtijoiden lausahdus, "separation is death" osoittautui näin todeksi myös tässä kilpailussa.

UBF kärsi kilpailussa runsaasti vaurioita, mm. veneen masto putosi kolmannella etapilla. Näistä vaurioista johtuen veneen nimi UBF vääntyikin muotoon "UBF, usually breaks first"

Etapit, mistä mihin, lähtöpäivä- UBF:n maaliintulopäivä, etapin pituus, UBF:n sijoitus etapilla:
1. etappi Southhampton- Punta del Este, 2.9.- 1.10.1989, 11632 km, sijoitus 14.

2. etappi Punta del Este- Fremantle, 28.10.- 25.11. 1989, 14168 km, sijoitus 8.

3. etappi, Fremantle- Auckland, 23.12.1989- 7.1. 1990, 6359 km, sijoitus 16. (mastorikko)

4. etappi, Auckland- Punta del Este, 4.2.- 27.2. 1990, 11584 km, sijoitus 6.

5. etappi, Punta Del Este- Fort Lauderdale, 17.3.- 10.4. 1990, 10140 km, sijoitus 7.

6. etappi, Fort Lauderdale- Southampton, 5.5.-23.5. 1990, 7106 km, sijoitus 9.

^{[4] [3]}

Projektin johto

• Mark Musgrove- Projektipäällikkö
• Ludde Ingvall –Projektin johtaja ja veneen kippari
  

Perusmiehistö (purjehtivat kaikki osuudet)
Ludde Ingvall - Kippari
Lars Fellman - Vahtipäällikkö, navigointi
Henrik Tenström - Vahtipäällikkö, juokseva riki (köydet ja vaijerit)
Magnus Bäckström - Kansimies, runko, päämoottori, generaattori, vesipumput
Henrik Langhoff - Kansimies, fallit, tietokoneinsinööri, kuvaus
Tom Borenius - Kansimies, purjeet
Markus Mustelin - Kansimies, muonitus, varapurjeneuloja
Sten Erik Molander - Kansimies, vinssit, ohjausjärjestelmä, peräsin
Ville Valtonen - Keulakansimies, bowman, vesikone
John Blässar - Keulakansimies, bowman, masto
Michael Wolontis - Keulakansimies, varabowman, laitesukeltaja, Whitbread-kolumnisti eri lehdille

Vähintään yhden legin purjehtineet - vaihtomiehistö
Tom Jungell - Perämies
Henrik Lundberg - Perämies
Jan Winqvist - Perämies
Kim Weber- Perämies
Markus Mannström - Kansimies, purjetrimmari
Jussi Rantanen - Kansimies, lääkäri
Ilpo Nikkari - Kansimies, lääkäri
Eero Lehtinen - Kansimies, varabowman, kuvaaja
Kari Wilén - Kansimies
Morris Fleege - Kansimies
Markku Salovaara - Kansimies
Torsti Lammi- Shoremanager, kontit satamissa, kansimies

Veneen rakennuksen, heloituksen sekä maston rakennuksessa paljon mukana olleet suomalaiset avainhenkilöt:
Ari Toroi
Illy Brummer

(Lähteet miehistöosaan) ^{[3] [5]}

Veneen vaiheista kilpailun jälkeen on niukasti tietoa. BOC/Vendee voittaja Christophe Auguin omisti veneen 90-luvulla, jolloin vene oli charter- käytössä.^[6]

Vene on toiminut ilmeisesti hotellina Marseillen edustalla.^[7]

• Timo Vennosen blogi UBF:stä http://balticsailing.blogspot.fi/2013/01/whitbread-ubf-ior-maxi.html
• Union Bank of Finlandilla koko kilpailun purjehtineen Michael Wolontiksen päiväkirja kilpailusta: http://www.njk.fi/images/stories/filer/whitbread1989.pdf^{[vanhentunut linkki]}
• Viralliset Volvo Ocean race-sivut joilta löytyy myös historia-osio: http://www.volvooceanrace.com/en/the_race/5_history_1989-1990.html (Arkistoitu – Internet Archive)