UGM-73 Poseidon
Wikipediasta
| UGM-73A Poseidon C3 | |
|---|---|
 |
|
| Tyyppi | SLBM |
| Valmistushistoria | |
| Valmistusmaa |
 Yhdysvallat |
| Käyttöönotto | 1971 |
| Ohjus | |
| Massa | 29 200 kg |
| Kantomatka |
14 kärkeä: 4 600 km 10 kärkeä: 5 600+ km |
| Mitat | |
| Pituus | 10,4 m |
| Halkaisija | 1,9 m |
UGM-73 Poseidon oli yhdysvaltalainen ydinkärjillä varustettu sukellusveneestä laukaistava ballistinen ohjus (SLBM). Se oli toinen yhdysvaltain laivaston SLBM, seuraten UGM-27 Polarista.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uuden, pidemmän kantaman Polaris-ohjuksen suunnittelu tehtiin 1960-luvulla. Sen nimeksi tuli UGM-73A Poseidon C3. Ensimmäinen testilaukaisu sukellusveneestä suoritettiin 3. elokuuta 1970. Poseidon otettiin käyttöön 31. maaliskuuta 1971 ja aseisti kaikkiaan 31 Lafayette-, James Madison- ja Benjamin Franklin -luokkien sukellusvenettä. Poseidon korvattiin vuodesta 1979 alkaen Trident-ohjuksilla. Viimeiset poistettiin käytöstä vuonna 1996.[1]
Tekniikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jokainen ohjus saattoi kuljettaa enimmillään 14 MIRV-tyyppistä W68-ydinkärkeä Mark 3 -paluulaitteissa. Pidemmän kantaman saavuttamiseksi kymmenen kärjen konfiguraatio oli kuitenkin yleisempi.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ UGM-73A Poseidon-C3 strategic missile system | Missilery.info en.missilery.info. Viitattu 17.8.2023.
- ↑ Cape Canaveral Rocket and Missile Programs: web.archive.org. 17.9.2006. Arkistoitu 17.9.2006. Viitattu 17.8.2023.
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
