Transferenssi (lat. transferre 'viedä yli') eli tunteensiirto (saks. Übertragung) tarkoittaa tunteen tiedostumatonta uudelleenkohdistumista toiseen yksilöön. Rinnakkaistermiksi YSA määrittelee sille siirtovaikutuksen. Transferenssin käsitteen toi psykoanalyysiin Sigmund Freud. Hän käsittelee käsitettä esimerkiksi kirjassaan Unien tulkinta (Die Traumdeutung, 1900).^[1]

Tunteensiirtoa pidettiin aluksi lieveilmiönä, joka haittasi psykoterapiaa ja potilaan paranemista. Vuoden 1912 paikkeilla Freud muutti käsitystään ja totesi, että sielulliset ristiriidat on selvitettävä tunteensiirtosuhteessa.

Psykoanalyysin mukaan potilas kohdistaa tiedostamattaan psykoterapeuttiin tunteita, jotka ovat alun perin kohdistuneet tämän läheiseen tai muuhun merkittävään ihmiseen. Esimerkiksi rakkaus isää kohtaan voi muuntua rakkaudeksi terapeuttia kohtaan; psykoanalyytikko havainnoi, kuinka potilas suhtautuu häneen, ja päättelee siitä, kuinka potilas on suhtautunut isäänsä. Analyytikko ei kuitenkaan ala suhtautua potilaaseen ikään kuin olisi tämän isä.

Psykoanalyytikkojen mukaan transferenssi ilmentää ihmisen ajattelun metaforisuutta: potilas suhtautuu terapeuttiin ikään kuin tämä olisi isä.

Vastatransferenssi (saks. Gegenübertragung) tarkoittaa terapeutin omien tunteiden kohdistumista potilaaseen. Siinä missä transferenssi saa kehittyä hoitosuhteessa, jotta sitä voidaan hyödyntää, on analyytikon tunnistettava ja hallittava oma transferenssinsa, jottei kohtelisi potilasta jonakuna muuna.

• Projektio (psykologia)

• Rycroft, Charles 1995: A Critical Dictionary of Psychoanalysis. Penguin Books, London. ISBN 9780140513103
• Tähkä, Veikko 1993: Psykoterapian perusteet psykoanalyyttisen teorian pohjalta. 6. painos. WSOY, Helsinki. ISBN 951-0-10562-7