Toskanalainen pylväsjärjestelmä
Wikipediasta
Toskanalainen pylväsjärjestelmä tai toskanalainen tyyli on etruskilaisessa ja roomalaisessa arkkitehtuurissa kehittynyt pylväsjärjestelmä, joka on yksinkertaistettu muunnelma doorilaisesta pylväsjärjestelmästä. Toskanalainen pylväs eroaa doorilaisesta siinä, että siinä on baasi eli jalusta sekä plintti. Se on myös doorilaista sirompi ja usein uurtamaton eli ilman kanneluureja. Tyylin nimitys on peräisin Vitruviukselta.[1][2][3]
Toskanalaista tyyliä käytettiin usein renessanssiaikana, kuten Donato Bramanten Tempiettossa. Myös Andrea Palladio suosi toskanalaista tyyliä arkkitehtuurissaan.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Toskanalainen pylväs”, Antiikin käsikirja, s. 591. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- ↑ Order Encyclopaedia Britannica. Viitattu 10.6.2019.
- ↑ Palmes, J. C. (toim.): Sir Banister Fletcher's "A History of Architecture" (sivu 267), 18. painos. Athlone Press, 1975. ISBN 0-485-55001-6.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta toskanalainen pylväsjärjestelmä Wikimedia Commonsissa
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
Cover photo is available under {{::mainImage.info.license.name || 'Unknown'}} license.
Cover photo is available under {{::mainImage.info.license.name || 'Unknown'}} license.
Credit:
(see original file).
