Tinanvalanta eli molybdomantia on muinainen ennustuskeino, jota nykyään harrastetaan pääasiassa leikkimielellä uudenvuodenaattona Pohjoismaissa, Saksassa ja Itävallassa. Tinan tai lyijyn valaminen ennustuskeinona oli tunnettu jo muinaisessa Roomassa.^[1]

Tinanvalannan toinen nimitys molybdomantia tulee kreikan kielen sanoista Μόλυβδος (mólybdos) ’lyijy’ ja μαντεία (manteia) ’ennustaminen’.

Nykyään tinanvalanta on uudenvuoden perinteenä ainakin Itävallassa, Bosnia ja Hertsegovinassa, Bulgariassa, Saksassa, Suomessa, Virossa, Latviassa, Sveitsissä, Tšekin tasavallassa ja Turkissa.

Lyijy sulatetaan ensin isossa lusikassa tai kauhassa ja kaadetaan sitten kylmään veteen. Jähmettyessään metalli saa mielikuvituksellisia muotoja. Kovettuneesta metallista voidaan lukea ennustuksia. Tinan muotoja voi tulkita kuvaannollisesti: kuplinut tina viittaa rahaan, hauras rakenne epäonneen ja laivan muoto matkustamiseen.^[2]

Suomessa myydään ennen vuodenvaihetta hevosenkengän muotoisia lyijy- ja tinaseoksia. 41 kg painavan maailman suurimman uudenvuodentinan valoi Loviisan Valko VPK 31. joulukuuta 2009.^[3][4]

Lyijypitoisten uudenvuodentinojen myynti on kielletty maaliskuusta 2018 lähtien terveys- ja ympäristösyistä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto suosittelee tilalle esimerkiksi sokeria ja mehiläisvahaa. Lyijyttömien tinojen myynti on edelleen sallittua.^[5]

• 
  Tina ja kauha
• 
  Sulattaminen
• 
  Valettu tina

• Grillot de Givry: Witchcraft, magic & alchemy, s. 303. Courier Dover Publications, 1931. ISBN 0-486-22493-7.
• Madeleine Pelner Cosman & Linda Gale Jones: Handbook to life in the medieval world, s. 434. Infobase Publishing. ISBN 0-8160-4887-8.