Tiša be'av
Wikipediasta
Tiša be'av (hepr. תִּשְׁעָה בְּאָב) on juutalainen juhlapäivä, jota vietetään juutalaisessa kalenterissa heinä- tai elokuulle osuvan av-kuukauden yhdeksäntenä päivänä. Se on juutalaisen vuoden surullisin päivä. Tälle päivämäärälle osuvat eräät juutalaisen historian suurimmista onnettomuuksista:
- Babylonian kuningas Nebukadressar tuhosi kuningas Salomon rakentaman Jerusalemin Temppelin vuonna 586 eaa.
- Rooman armeija Tituksen johdolla tuhosi toisen Temppelin vuonna 70 jaa seloottikapinasta alkaneen ensimmäisen juutalaissodan aikana.
- Rooman keisari Hadrianus rakensi oman kulttinsa temppelin Jerusalemin tuhotun pyhäkön paikalle ja rakensi Jerusalemin uudelleen pakanakaupunkina (Aelia Capitolina) vuonna 135 jaa Simon bar Kokhban kapinan eli toisen juutalaissodan jälkeen.[1]
Myöhemmin on samana päivänä alettu muistella myös seuraavia juutalaisia kohdanneita onnettomuuksia, jotka tapahtuivat juutalaisen kalenterin mukaan samana päivänä vuodesta tai ainakin lähellä sitä:
- Ensimmäinen ristiretki aloitettiin virallisesti 15. elokuuta 1096 (juutalaisen kalenterin mukaan 24. av-kuuta). Ristiretken ensimmäisen kuukauden aikana surmattiin noin 10 000 juutalaista, ja varsinkin Ranskassa ja Reininmaalla monet juutalaisyhteisöt tuhottiin kokonaan.[2][3]
- juutalaiset karkotettiin Englannista 18. heinäkuuta 1290 (9. av-kuuta)[2]
- juutalaiset karkotettiin Espanjasta 31. heinäkuuta 1492 (juliaanisen kalenterin mukaan; juutalaisen kalenterin mukaan 7. av-kuuta)[4]
- ensimmäinen maailmansota alkoi 1. elokuuta 1914 (juutalaisen kalenterin mukaan 9. av-kuuta).[2]
- 2. elokuuta 1941 (9. av-kuuta) SS-komentaja Heinrich Himmler vastaanotti natsipuolueen virallisen hyväksynnän "juutalaiskysymyksen lopulliselle ratkaisulle". Lähes puolet maailman juutalaisista vangittiin ja surmattiin muutaman seuraavan vuoden aikana.
- 23. heinäkuuta 1942 (9. av-kuuta) aloitettiin juutalaisten suurimittainen kuljetus Varsovan getosta Treblinkaan.[2]
Lisäksi Neljännen Mooseksen kirjan mukaan israelilaiset joutuivat Jumalan määräyksestä vaeltamaan erämaassa 40 vuotta rangaistukseksi uskottomuudesta hänen käskyjään kohtaan.[5] Vaikka Raamatussa ei tässä kohdin mitään päivämäärää mainitakaan, Talmudin mukaan Jumala määräsi näin juuri av-kuukauden 9. päivänä.[1]
Av-kuukautta edeltävän tammuz-kuukauden 17. päivän paastosta alkaa suruaika, joka huipentuu tiša be'avina. Nämä kolme viikkoa ovat erityinen katumusaika ja niiden aikana ei solmita kihlauksia tai avioliittoja. Tavan mukaan yhdeksänä tiša be'avia edeltävänä päivänä liharuokien ja viinin nauttiminen ei ole sallittu (sapattia lukuun ottamatta) Temppelin lihauhrien muistoksi. Tiša be'av on jom kippurin tapaan 24 tunnin paasto ja silloin luetaan Valitusvirsien kirja.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ove Schrarz, Hillel Skurnik, Dave Weintraub: Juutalaisuus, uskonto ja perinne, s. 57-58. Juutalainen koulu, 1989. ISBN 952-90116-1-X.
- ↑ a b c d History of Events on Tisha B'Av ohrnet. Viitattu 20.8.2013.
- ↑ Martin Erbstörrer: The Crusades. Brunel House, 1978. ISBN 9780896633311. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Rabbi Elozor Barclay, Rabbi Yitzchock Jaeger: Over Four Hundred of the Most Commonly Asked Questions About the Three Weeks. Targum Press, 2003. ISBN 1-56871-254-5.
- ↑ 4. Moos. 14:34–35
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tiša be'av (englanniksi)
Sapatti | Roš hašana | Jom kippur | Sukkot | Simhat Tora | Hanukka | Tu bišvat | Purim | Pesah | Šavuot | Lag ba’omer | Tiša be'av
Israelin kansalliset juhlapäivät
Jom hašoa | Jom hazikaron | Jom ha'atsma'ut | Jom Jerušalajim
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
