Teodor (Theodor) Natanael von Pfaler (22. marraskuuta 1864 Mynämäki – 17. marraskuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen pappi, opettaja ja valtiopäivämies.^[1]

Von Pfalerin vanhemmat olivat kirkkoherra Henrik Johan von Pfaler ja Ebba Fredrika Roos ja puoliso vuodesta 1889 Selma Sofia Viklund (k. 1945). Von Pfaler tuli ylioppilaaksi 1883 ja suoritti teologisen erotutkinnon 1887, jolloin hänet myös vihittiin papiksi. Hän oli Kokemäen kirkkoherran apulainen ja kirkkoherran viran välivuodensaarnaaja 1889, Porin kappalaisen apulainen 1891 ja samana vuonna Lokalahden kappalainen, Nummen kirkkoherra 1897, Turun 3. kappalainen 1898 ja 2. kappalainen 1904, Uskelan kirkkoherra 1908, astuen virkaan 1910, Angelniemen vt. kappalainen 1913 ja Ähtärin kirkkoherra 1914, astuen virkaan 1915. Eläkkeelle von Pfaler jäi vasta vuonna 1951. Perniön rovastikunnan lääninrovastina hän toimi 1911–1915, Porvoon-Tampereen tuomiokapitulin asessorina 1918–1921 ja Ruoveden rovastikunnan lääninrovastina 1928–1933. Von Pfaler oli myös Turun suomalaisen tyttökoulun uskonnon opettaja 1906–1910 ja Porvoon lyseon uskonnon opettaja 1920–1923. Hän oli edustaja kirkolliskokouksessa 1903, 1913, 1918, 1923, 1928 ja valtiopäivämies pappissäädyssä 1905.^[1][2][3]