Tengrismi oli vanha mongolien ja turkkilaisten kansojen uskonto, jonka piirteisiin kuuluivat šamanismi ja animismi.^[1] Tengrismin jumalakäsitys oli yhdistelmä mono-, poly- ja myöhemmin myös panteismia.^[2] Uskonnon ylijumala oli taivaan jumala Tengri, joka tunnettiin myös nimellä Mongke Tengri.^[1]

Tengrismi sai alkunsa 300-luvulla eaa.^[3] 500–600 -lukujen aikana se selvisi kristinuskon ja juutalaisuuden invaasiosta, mutta hävisi lopulta 1400-luvulla Islamin leviämisen myötä.^[2] Tengrismiä kannattivat ainakin mongolien imperiumin hallitsija Tšingis-kaani ja hänen pojanpoikansa Batu-kaani, jotka elivät 1100–1200-luvulla.^[1]

Tengriä ja luonnonhenkiä palvotaan yhä Mongolian šamanistisessa perinteessä^[4] sekä jonkin verran myös Kirgisiassa ja Kazakstanissa.^[5]

Sana tengri on turkkilaista alkuperää ja tarkoittaa taivasta.^[2]

Mongoleilla ja turkkilaisilla kansoilla oli omat versionsa tengrismin luomistarusta.

Mongolien mukaan maailman loivat korkea-arvoinen luonnonhenki Qormusta ja rauhantahtoinen munkki Sakyamuni. Qormustan kerrotaan olleen myös 33 jumalan kuningas.^[6] Sakyamuni puolestaan oli tengrismin nimitys Gautama Buddhalle, jonka opetuksiin buddhalaisuus perustuu.^[1]

Tarun mukaan aluksi ei ollut kuin meri.^[7] Qormusta antoi kourallisen hiekkaa Sakyamunille, joka heitti hiekan alkumereen. Sen seurauksena syntyi maata ja kiviä, jotka muodostivat valtavan mantereen. Merestä kuitenkin nousi suuri kilpikonna, joka varasti maan. Elämää kunnioittava Sakyamuni epäröi kilpikonnan tappamista, vaikka tiesi sen olevan keino saada maa takaisin. Qormusta ja muut luonnonhenget^[7] kertoivat Sakyamunille, että yhden elämän uhraaminen olisi hyväksyttävää, koska siten voisi syntyä paljon uutta elämää. Tästä vakuuttuneena Sakyamuni tappoi kilpikonnan ja manner saatiin takaisin.^[1]

Aluksi maan päällä eli vain eläimiä, kunnes ylijumala Tengri loi ensimmäiset ihmiset, miehen ja naisen. Tengri antoi ihmisille karvapeitteen. Hän halusi antaa heille myös ikuisen elämän ja lähti hakemaan vettä Kuolemattomuuden lähteestä. Siksi aikaa hän laittoi kissan ja koiran vartioimaan miestä ja naista. Paikalle saapui kuitenkin manalan herra Erlik Khan, joka houkutteli kissan ja koiran pois vartiopaikaltaan ja virtsasi ihmisten päälle.^[1]

Tarun mukaan Tengri palasi lähteeltä ja raivostui huomattuaan tapahtuneen. Puhdistakseen ihmiset ja rangaistakseen kissaa ja koiraa, Tengri käski kissaa nuolemaan ihmisten karvat pois ja kiinnittämään ne koiraan. Siten ihmisille jäi karvoja vain päähän ja keskivartaloon. Tengri yritti vielä kaikesta huolimatta antaa ihmisille ikuisen elämän, mutta Erlik Khan oli saastuttanut heidät liian pahoin. Siksi ihmisistä tuli kuolevaisia.^[1]

Turkkilaisten kansojen mukaan ylijumala Tengri oli alkumeren yllä lentelevä hanhi. Valkoinen äiti esitti Tengrille pyynnön luoda maailma. Tengri suostui ja teki avukseen Er Kishin. He loivat maailman ja ihmiset, mutta Er Kishi olikin ilkeämielinen ja houkutteli ihmisiä tekemään pahuuksia. Suojellakseen ihmisiä Tengri lähetti šamaaneille ohjeet oikeaan ja luontoa kunnioittavaan elämään. Tämän jälkeen hän lensi taivaan korkeuksiin.^[1]

Tengrismin mukaan jokaisessa elävässä olennossa oli tengri eli luonnonhenki. Luonnonilmiöiden katsottiin olleen Tengrin, muiden jumalten ja luonnonhenkien aikaansaannosta. Ukkosta esimerkiksi pidettiin Tengrin äänenä.^[1]

Mongolialaisten tulesta kertovien hymnien mukaan Sakyamuni eli Buddha sytytti ensimmäisen valon, mutta valo sai alkunsa luonnonhenki Qormustan sytyttämästä tulesta.^[8]selvennä Toisaalta tengrismissä kerrotaan uskottaneen Tengrin sytyttäneen ensimmäisen tulen salaman avulla.^[1]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tengrismi Wikimedia Commonsissa