Lallukan taiteilijakoti Lallukan taiteilijakoti
Sijainti	Etu-Töölö, Helsinki, Suomi
Koordinaatit	60°10′36″N 24°55′31″E / 60.17666°N 24.92523°E / 60.17666; 24.92523
Rakennustyyppi	Vuokrakerrostalo (en), asuinrakennus ja kerrostalo
Käyttö	Kerrostalo
Suunnittelija	Gösta Juslén
Valmistumisvuosi	1932 ja 1933
Lallukan taiteilijakoti
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Lallukan taiteilijakoti on kuva-, näyttämö- ja säveltaiteilijoille tarkoitettu asuin- ja ateljeerakennus Helsingin Etu-Töölössä Apollonkatu 13:ssa ja Eteläinen Hesperiankatu 14:ssä. Vuonna 1933 valmistuneen rakennuksen omistaja ja ylläpitäjä on Juho ja Maria Lallukan Taiteilijakoti-säätiö.

Säätiön perustivat viipurilainen liikemies, kauppaneuvos Juho Lallukka ja hänen vaimonsa Maria Lallukka. Vuonna 1908 tekemässään keskinäisessä testamentissa Juho ja Maria Lallukka määräsivät, että kummankin puolison kuoltua on pääosalla kuolinpesän omaisuudesta perustettava säätiö, jonka tehtävänä on ylläpitää Helsinkiin perustettavaa taiteilijakotia. Testamentin mukaan säätiön tarkoitus oli turvata taiteilijoiden toimeentulo. Taiteilijatalon tuli olla turvapaikka, jossa taiteilijat olivat arkielämän murheista vapaita luomaan taidetta.

Alusta alkaen oli selvää, että taiteilijatalo oli ansioituneita taiteilijoita varten. Kirjailijat jätettiin taiteilijatalon ulkopuolelle, sillä Suomen Kirjailijaliitto aloitti 1910 oman talohankkeensa, jota myös Lallukoiden testamentissa rahallisesti tuettiin. Taiteilijakodin lähtökohtana oli asunnon tai työtilan määräaikaisuus, mutta toisen maailmansodan jälkeinen asuntopula teki siitä mahdottoman. Talossa on asunut runsas joukko suomalaisia eturivin taidemaalareita, kuvanveistäjiä, säveltäjiä, muusikoita, ohjaajia ja näyttelijöitä.

Taiteilijatalon 53 huoneistoa jakautuvat siten, että kuvataiteilijoilla on käytössään on 24 ateljeeta, näyttämötaiteilijoilla 16 asuntoa ja säveltaiteilijoilla 13 asuntoa.^[1]

Testamentti astui voimaan Maria Lallukan kuoltua 1923. Säätiö osti Helsingin kaupungilta rakentamattoman tontin Apollon kallioilta Etu-Töölöstä. Käytännössä tontti oli lahjoitus, sillä kaupunki ja säätiö sopivat, ettei kauppahintaa tarvitse maksaa niin kauan kuin tontilla toimii taiteilijakoti. Juho ja Maria Lallukan testamenttaamilla rahoilla perustetusta taiteilijakodista järjestettiin vuonna 1932 arkkitehtisuunnittelukilpailu, jonka voitti arkkitehti Gösta Juslén. Rakennus valmistui 1933. H-kirjaimen muotoinen rakennus yltää Apollonkadulta korttelin läpi Eteläiselle Hesperiankadulle. Katujen välinen korkeusero on 11 metriä, eli yli kolme asuinkerrosta. Funktionalistinen rakennus on edustava esimerkki 1930-luvun rakennustyylistä. Rakennuksen julkisivu suurine ateljee-ikkunoineen aukeaa Hesperian esplanadille päin. Lallukoiden testamentin muilla lahjoituksilla perustettiin muun muassa Viipurin kirjasto.

Rakennuksen historiaan liittyy läheisesti vieressä sijaitseva ravintola Elite, jossa talon taiteilijat ovat viettäneet iltaa kautta vuosikymmenien. Kuuluisin heistä oli ehkä Tauno Palo, jolla oli ravintolassa oma kantapöytä, ja hänen peruiltaan ruokalistaan kuuluu edelleen suosittu Tauno Palon sipulipihvi. Ravintolan pöydissä on kautta vuosikymmenien olleet valkoiset pöytäliinat ja seinillä on edustava 26 taulun taidekokoelma. Tauluista ainakin seuraavat teokset ovat Lallukan kuvataiteilijoiden maalaamia: V. Hervo, ”Stilleben” (1954); P. Lindfors, ”Lappi” (1940); T. Mäntynen, ”Miehiä” (1982), ”Joen rannalla” (1986), ”Kulmakapakka” (1986); M. Visanti, ”Väinämöinen ja Aino” (1955), ”Lemminkäinen saapuu saaren neitojen luo” (1955) ja ”Neitsyt Maria” (1954).

• Lallukan talo

• Lallukan säätiön kotisivu
• Taidekeskus Salmela, Wiipurin taiteilijaresidenssi. (Arkistoitu – Internet Archive)
• Ravintola Elite, historia.

• Lahelma, Marja: Lallukka: Elämää taiteilijakodissa. Helsingin taidemuseon julkaisuja, 147. Helsinki: Parvs, 2020. ISSN 2489-3889. ISBN 978-952-7226-60-5.

• Lallukan taiteilijakoti vihittiin eilen tarkoitukseensa. Arvokas juhlatilaisuus tasavallan presidentin läsnäollessa Juho Lallukan syntymäpäivänä, Helsingin Sanomat, 04.02.1934, nro 33, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• "Lallukkalaiset". "Taiteilija Lallukka" ja hänen talonsa sisältä ja ulkoa, Seura, 11.12.1935, nro 50, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Kodittomat kirjailijat, Suomen Kuvalehti, 12.02.1938, nro 6, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot