Starkin ilmiö
Wikipediasta
Starkin ilmiössä atomin energiaspektri jakaantuu ulkoisen sähkökentän vaikutuksesta useampaan osaan. [1] Starkin ilmiön löysi saksalainen fyysikko Johannes Stark vuonna 1913 ja ilmiö nimettiin hänen mukaansa. [2] Starkin ilmiö on sähköisesti analoginen Zeemanin ilmiölle. [3] Starkin ilmiötä ei voida selittää klassisen fysiikan teorioilla, vaan se ymmärretään vain kvanttimekaanisena ilmiönä.
Lineaarisessa Starkin ilmiössä atomin emittoima energiaspektri on verrannollinen sähkökentän ensimmäiseen potenssiin. Sitä vastoin neliöllisessä Starkin ilmiössä energiaspektri on verrannollinen sähkökentän neliöön. [4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Stark Effect in Atomic Spectra (html) HyperPhysics. (englanniksi)
- ↑ Hans-Josef Küpper: Short life history: Johannes Stark (html) einstein-website.de. Arkistoitu 18.6.2011. Viitattu 9.5.2009. (englanniksi)
- ↑ David J. Griffths: ”6”, Introduction to Quantum Mechanics, 2. painos, s. 289. Pearson, 2005. ISBN 0-13-191175-9. (englanniksi)
- ↑ Walter Greiner: ”11.1”, Quantum Mechanics An Introduction, 4. painos, s. 279. Springer. ISBN 3-540-67458-6. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
Cover photo is available under {{::mainImage.info.license.name || 'Unknown'}} license.
Cover photo is available under {{::mainImage.info.license.name || 'Unknown'}} license.
Credit:
(see original file).
