Spangenhelm eli vannekypärä oli Euroopassa myöhäisantiikissa ja varhaiskeskiajalla suosittu kypärämalli.

Nimi "Spangenhelm" tulee saksan sanasta Spange, "vanne". Se viittaa kypärän yli ristikkäin kulkevien teräsvanteiden muodostamaan kehikkoon. Kypärän kuvun muodostavat rautalevyt, joita oli kolmesta kuuteen (yleisimmin neljä) ja jotka niitattiin kiinni tähän tukirakenteeseen.^[1] Tällaisen kypärän valmistaminen ei vaatinut edistyneitä metallinkäsittelytaitoja, mutta se tarjosi silti hyvän suojan käyttäjälleen. Osassa kypäristä oli nenäsuojus ja mahdollisesti erilliset poskisuojat.^lähde?

Spangenhelm-malliset kypärät olivat käytössä antiikista varhaiskeskiajalle, ja 500-luvulle tultaessa se oli yleisin Euroopassa käytössä ollut kypärätyyppi. Niiden uskotaan saapuneen Eurooppaan Euraasian aroseuduilta, paimentolaiskansojen kuten skyyttien ja sarmaattien välittäminä.^[1] Lisäsuojana näiden kypärien kanssa käytettiin yleensä rengaspanssarista tehtyä huppua tai kaulusta eli camailia. Spangenhelm-kypäriä käytettiin ainakin 800-luvulle, mahdollisesti jopa 1100-luvulle asti, jolloin yhdestä kappaleesta taotut kypärät syrjäyttivät ne lopullisesti.^lähde?

• 
  Sarmatialaisia sotilaita Spangenhelm-kypärät päässään kuvattuina Trajanuksen pylvääseen.
• 
  Spangenhelm-kypärä 500-luvulta Wienin taidehistoriallsessa museossa.
• 
  Spangenhelm-kypärä kansainvaellusajalta Sinjssä Kroatiassa.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Spangenhelm Wikimedia Commonsissa