Osa artikkelisarjaa
Talous
Haarat ja luokittelut Taloustieteen koulukunnat Taloustiede Ekonometria Kansainvälinen talous Mikrotaloustiede Makrotaloustiede
Käsitteet ja teoriat Kansantalouden tilinpito Kokeellinen taloustiede Markkinat Operaatioanalyysi Peliteoria Talousjärjestelmä Talouskasvu
Sovellutukset Alue Historia Hyvinvointi Julkinen Julkinen valinta Kauppa Kaupunki Kehitys Koulutus Käyttäytyminen Maantiede Oikeus Onnellisuus Politiikka Terveys Tieto Toimiala Työ Sosiaalinen Sosiologia Ympäristö
Tunnettuja taloustieteilijöitä François Quesnay Adam Smith David Ricardo Thomas Malthus John Stuart Mill William Stanley Jevons Léon Walras Alfred Marshall Irving Fisher John Maynard Keynes Arthur Pigou John Hicks Wassily Leontief Paul Samuelson
Lisää aiheesta Tuotanto Kulutus Pankki Taloudellinen toiminta Hyödyke Kannattavuus Talouskasvu Inflaatio Taantuma Lama Raha Suhdannevaihtelu Pankkikriisi Taloudellinen epätasa-arvo Investointi
n k m

Sosiaalitaloustiede on teoreettistä ja empiiristä taloustieteellistä tutkimusta, jossa sovelletaan taloustieteen menetelmiä. Sosiaalitaloustieteellisen tutkimuksen avulla voidaan arvioida sosiaalipalveluiden ja sosiaalityön kustannusvaikuttavuutta, tehokkuutta, laatua ja taloudellisia riippuvuussuhteita sekä testata taloustieteen teorioita käytännössä sekä arvioida julkisen tai yksityisen sektorin tekemien uudistusten taloudellisia vaikutuksia.

Sosiaalitaloustieteessä arvioidaan hyvinvoinnin tuotantofunktion ja terveystaloustieteellisen tutkimuksen näkökulmasta sosiaalipalveluiden vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Keskeisiä taloustieteellisiä argumentteja ovat tehokkuus, kustannustehokkuus, laatu ja vaikuttavuus. Sosiaalipalveluista tarkastelun piirissä ovat kaikki eri palvelumuodot, kuten lastensuojelu, vanhustenhuolto, aikuissosiaalityö, AA-työ ja vammaispalvelut.

Sosiaalitaloustieteellisessä tutkimuksessa on vain harvoin mahdollista käyttää kontrolloituja kokeita. Tämän vuoksi sosiaalitaloustieteessä on keskitytty tutkimaan erityisesti sellaisia tilastollisia malleja, jossa selittävät muuttujat ovat kiinteiden sijaan satunnaismuuttujia.

Malleissa on usein endogeenisiä muuttujia (esim. epäformaali kotihoito laitoshoidon riskitekijöiden selittäjänä, lastensuojelun työntekijöiden määrä huostaanottojen selittäjänä) Endogeenisella selittävällä muuttujalla tarkoitetaan sitä, että selittävä muuttuja on korreloitunut ekonometrisen mallin virhetermin kanssa.

Sosiaalitaloustieteellisen tutkimuksen yksikkö toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteydessä CHESS-tutkimusryhmän osana.

• Knapp M.: The Economics of Social Care. (The Economics of Social Care, 1986.). Lontoo: Palgrave Macmillan, 1986. ISBN 978-0333289389.
• Pekkarinen, Jukka & Sutela, Pekka: Kansantaloustiede. 9. uudistettu painos. Helsinki: WSOY, 2002 (12. painos 2007). ISBN 951-0-27436-4.
• Mäkelä, Vilho: Käytännön kansantaloustiede: Teoria ja käytäntö. 2. uudistettu painos. Helsinki: Ky-palvelu, 2000. ISBN 951-98006-4-6.