Vasarin galleria

---

Taiteilijat, jotka ovat mukana Giorgio Vasarin kirjassa Taiteilijaelämänkertoja (1550).

OSA I

Cimabue
Arnolfo di Lapo
Nicola Pisano
Giovanni Pisano
Andrea Tafi (taiteilija)
Giotto
Pietro Lorenzetti (Pietro Laurati)
Andrea Pisano
Buonamico Buffalmacco
Ambrogio Lorenzetti (Ambruogio Laurati)
Pietro Cavallini
Simone Martini
Taddeo Gaddi
Andrea Orcagna (Andrea di Cione)
Agnolo Gaddi
Duccio di Buoninsegna
Gherardo Starnina
Lorenzo Monaco
Taddeo Bartoli

OSA II

Jacopo della Quercia
Nanni di Banco
Luca della Robbia
Paolo Uccello
Lorenzo Ghiberti
Masolino da Panicale
Masaccio
Filippo Brunelleschi
Donatello
Giuliano da Maiano
Piero della Francesca
Fra Angelico
Leon Battista Alberti
Antonello da Messina
Alessio Baldovinetti
Fra Filippo Lippi
Andrea del Castagno
Domenico Veneziano
Gentile da Fabriano
Pisanello
Benozzo Gozzoli
Vecchietta (Francesco di Giorgio e di Lorenzo)
Antonio Rossellino
Bernardo Rossellino
Desiderio da Settignano
Mino da Fiesole
Lorenzo Costa
Ercole Ferrarese
Jacopo Bellini
Giovanni Bellini
Gentile Bellini
Cosimo Rosselli
Antonio del Pollaiuolo
Piero Pollaiuolo
Sandro Botticelli
Andrea del Verrocchio
Andrea Mantegna
Filippino Lippi
Bernardino Pinturicchio
Francesco Francia
Pietro Perugino
Luca Signorelli

OSA III

Leonardo da Vinci
Giorgione da Castelfranco
Antonio da Correggio
Piero di Cosimo
Donato Bramante (Bramante da Urbino)
Giuliano da Sangallo
Antonio da Sangallo
Rafael
Giulio Romano
Pontormo
Andrea Sansovino
Lorenzo di Credi
Baldassare Peruzzi
Andrea del Sarto
Rosso Fiorentino
Jacopo Palma
Lorenzo Lotto
Sebastiano del Piombo (Sebastiano Viniziano)
Michelangelo Buonarroti

Simone Martini (n. 1284–1344) oli italialainen, Sienassa syntynyt taidemaalari. Hän oli merkittävä hahmo aikaisen italialaisen maalaustaiteen kehityksessä ja vaikutti suuresti kansainvälisen gotiikan kehitykseen. Martinia on pidetty Duccio di Buoninsegnan, aikansa johtavan sienalaisen maalarin, oppilaana. Martinin elämästä on jäänyt hyvin vähän tietoa, ja taidehistorioitsijat kiistelevät useiden hänen maalaustensa aitoudesta. Hän kuoli ollessaan Paavin hovin palveluksessa Avignonissa vuonna 1344.

Martini oletetaan syntyneen Sienassa noin vuoden 1284 paikkeilla, koska Giorgio Vasari kertoo hänen kuolleen vuonna 1344 kuudenkymmenen vuoden ikäisenä. Ensimmäinen maininta Martinista liittyy Maestà-teokseen Sienan Palazzo Pubblicossa. Hän signeerasi teoksen vuonna 1315 ja se on hänen ensimmäinen signeerattu työnsä. Kuitenkin ennen tätä Martinin on täytynyt tehdä Assisin Pyhän Fransiskuksen basilikan alakirkon Pyhän Martinuksen kappelin freskot, luultavasti vuonna 1312. Martinin tehtävänä oli myös kappelin lasimaalaukset. Hän viimeisteli työnsä kappelissa vuonna 1317. Lisäksi Martini työskenteli vuonna 1317 Napolissa kuningas Robert Anjoulaiselle. Robert löi Martinin ritariksi heinäkuussa 1317 ja myönsi Martinille säännölliset vuosittaiset tulot taiteellisten saavutusten vuoksi. Martini oleskeli vuonna 1319 Pisassa ja vuonna 1320 Orvietossa. Vuonna 1321 hän sai Sienassa korvauksen Maestàn entisöinnistä.^[1]

Martini meni vuonna 1324 naimisiin Lippo Memmin sisaren Giovannan kanssa. Martini muutti vuonna 1340 Giovannan ja veljensä Donaton kanssa Avignoniin, jossa hän työskenteli paavin hovin palveluksessa. Martini kuoli Avignonissa vuonna 1344, mutta hänen hautajaisensa järjestettiin Sienassa.^[1]

Francesco Petrarca ystävystyi Martinin kanssa Avignonissa,^[1] ja kaksi hänen sonettiaan viittaavat Martinin runoilijalle maalaamaan muotokuvaan.

Sienalaisen perinteen säilyttäjänä Martinin tyyli erosi firenzeläisen taiteen monumentaalisuudesta ja vakavuudesta: se tunnetaankin pehmeistä, tyylitellyistä ja koristeellisista piirteistään, linjojensa aaltoilevuudesta ja eleganssistaan. Hänen taiteensa on paljon velkaa ranskalaisille koristelluille käsikirjoituksille ja norsunluukaiverruksille, joista tuotiin esimerkkejä Sienaan pyhiinvaellusreitti Via Francigenan kautta 1300-luvulla.

Lippo Memmin San Gimignanossa Maesta-teoksesta pian sen valmistumisen jälkeen tekemä kopio osoittaa, miten vahva vaikutus Martinin prototyypeillä oli muihin taiteilijoihin koko 1300-luvun ajan.

Martinin tärkeimpiä töitä ovat Maestà (1315), suuri fresko Sienan Palazzo Pubblicossa, Tolousen pyhä Ludvig kruunaamassa kuningasta (1317) Museo di Capodimontessa Napolissa, Pyhän Katariinan polyptyykki (1319) Pisassa, Monaldeschi-polyptyykki (1320) Orvietossa sekä Neitsyt Marian ilmestys ja kaksi enkeliä (1333) Uffizin galleriassa Firenzessä (alun perin Sienan tuomiokirkon Sant'Ansanon kappelista), ja lisäksi freskot Pyhän Fransiskuksen basilikassa Assisissa. Näiden lisäksi on säilynyt Palazzo Publicossa sijaitseva Guidoriccio da Foglianoa esittävä suuri fresko (1328). Martinin ajasta Avignonissa on todisteena Notre-Dame-des-Domes-kirkon portaaliin maalattujen freskojen jäännökset ja luonnokset.^[1]

• Castiglione d'Orcia, Santo Stefanon kirkko, Neitsyt Maria^[2]

• Semenzato, Camillo: Kuvataide kautta aikojen, s. 62–63. Helsinki: Otava, 1988. ISBN 951-1-09783-0.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Simone Martini.

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Simone Martini