Sijilmasa (myös Sidjilmasa, Sijilmassa) oli keskiaikainen kaupunki Marokon kaakkoisosassa^[1]. Se sijaitsi Tafilaltin keitaalla Saharan autiomaan reunalla^[2]. 900–1300-luvuilla kaupunki oli tärkeä Välimeren ja Sudanin alueen välisen karavaanikaupan välittäjä^[1].

Arabien ja berberien vuonna 757 perustama Sijilmasa oli aluksi Midrar-dynastian johtama itsenäinen kaupunkivaltio. 1000-luvulta lähtien sitä hallitsivat almoravidit, almohadit ja merinidit. Kauppayhteydet ulottuivat etelässä Audaghostiin, Gaoon ja Timbuktuun sekä pohjoisessa Algeriaan, Tunisian ja Kairoon. Kaupungissa asui myös genovalaisia ja juutalaisia kauppiaita. 1300-luvun puolivälissä Sijilmasan kautta kulki kolmasosa Euroopan ja muslimimaailman kullasta sekä satoja tuhansia mustia orjia. Kaupunki oli myös huomattava uskonnollinen keskus.^[1][3]

Merinidien kauppa- ja veropolitiikka sekä sisäiset levottomuudet tuhosivat Sijilmasan kaupallisen aseman 1300-luvun loppuun mennessä. Vuoden 1393 kapinan jälkeen sen asukkaat muuttivat Tafilaltin keitaan linnoitettuihin kyliin ja jättivät raunioituneen kaupungin autioksi. Nykyään paikalla on enää 1400-luvulla rakennettu ja vuonna 1796 uudistettu savitiilinen moskeija sekä joukko sufipyhimysten hautoja, jotka yhä houkuttelevat pyhiinvaeltajia.^[4]