Sam Vanni
Wikipediasta
| Sam Vanni | |
|---|---|
 Sam Vanni vuonna 1964 poikansa Mikon kanssa. Taustalla luonnos Revontulten välkkeessä. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. heinäkuuta 1908 Viipuri, Suomen suuriruhtinaskunta |
| Kuollut | 20. lokakuuta 1992 (84 vuotta) Helsinki[1] |
| Taiteilija | |
| Ala | taidemaalari |
| Taidesuuntaus | abstrakti taide |
Sam Vanni (vuoteen 1941 Samuel Besprosvanni; 6. heinäkuuta 1908 Viipuri – 20. lokakuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari ja akateemikko,[1] jota pidetään suomalaisen abstraktin taiteen uranuurtajana.
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vannia kiinnostivat alusta asti maalaustaiteen formalistiset, etenkin väreihin liittyvät seikat. Jo ennen vuonna 1938 tekemäänsä Pariisin matkaa hän maalasi ranskalaisen koulun väritaiteen mukaisesti, esikuviensa Matissen ja Bonnardin viitoittamalla tiellä. Hänen aiheensa, maisemat, asetelmat ja henkilökuvat, ovat perinteisiä, mutta hän pyrki kuvaamaan niitä uudella tavalla.
Vannin työt ovat harkittuja. Hänestä värit ja viivojen liike esittävät tunnetilaa samalla tavoin kuin musiikki. Oleellista Vannin töissä on maalauksen rakenne, puhtaat värit, liikkeen, viivan sekä rajoitetun muodon käyttö. 1960-luvulta lähtien Vanni keskittyi kineettisiin ja optisiin teemoihin. 1960-luvun puolivälissä hän kehitti niin kutsutun raitatekniikan, jolla hän toi esille liikkeen voimaa väreillä ja muodoilla.
Ei-esittävään taiteeseen siirtyessään Vanni hylkäsi myös pyrkimyksen syvyysvaikutelman aikaansaamiseen. Teoksista tuli pintasommitelmia, joissa keskeisinä elementtinä olivat väri, muoto ja liike. Ei-esittävyys ei ollut hänelle periaatteellista, joten hän saattoi sijoittaa töihinsä henkilöhahmoja tai muita esittäviä elementtejä. Teoksia on usein verrattu musiikkiin, sillä niissä esiintyy usein saman muototeeman variointia. [2]
Elämänvaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Samuel Besprosvanni syntyi Viipurissa vuonna 1908 juutalaiseen perheeseen. Hänen vanhempansa olivat hattu- ja turkiskauppias Aron Besprosvanni sekä Rakel o.s. Stoler. Sukunimi Besprosvanni tarkoittaa venäjäksi nimetöntä henkilöä; perheen isoisä oli nuorena poikana pakko-otettu Venäjän keisarilliseen armeijaan ja jättänyt tuolloin oikean nimensä kertomatta. Perheen kotikieli oli jiddiš, mutta Samuel kävi ruotsinkielisen koulun ja päätyi suomenkieliseen toveripiiriin.[1]
Perhe muutti vuonna 1921 Helsinkiin, jossa hän aloitti taideopintonsa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, opettajinaan Uuno Alanko, Per-Åke Laurén ja Werner Åström. Hänen ensimmäiset teoksensa olivat esillä vuonna 1931 Suomen Taiteilijoiden Vuosinäyttelyssä. Jo näissä varhaisissa töissä oli omaperäistä ilmaisua.
Vuonna 1941 Samuel Besprosvanni muutti virallisesti nimensä Sam Vanniksi ja hänet vihittiin Maya Londonin kanssa.
Vuonna 1952 Vanni maalasi sarjan non-figuratiivisia töitä. Ranskalaisen taiteen näyttely "Clear Form" Helsingissä antoi sysäyksen non-figuratiivisille maalauksille. Kehitys huipentui 1950-luvun lopulla Helsingin kaupungin työväenopiston ala-aulan maalauskilpailuun, jonka Vanni voitti. Teos Contrapunctus – Kaaoksesta järjestykseen on yhä nähtävillä Helsinginkadun työväenopiston aulassa. Tämä oli ensimmäinen abstrakti julkisen kilpailun voittanut teos Suomessa – aikana, jolloin abstrakti taide herätti vielä paljon vastustusta.
Vuonna 1955 Vanni oli perustamassa Prisma-ryhmää, johon kuului useita sodanjälkeisen sukupolven abstraktisia taiteilijoita muun muassa Unto Pusa, Ragnar Ekelund ja Sigrid Schauman. Prisma-ryhmällä oli merkittävä rooli suomalaisessa taiteessa. Vanni osallistui ryhmän toimintaan aina vuoteen 1963 asti, ja näyttelyitä kertyi kaikkiaan 20.
Erottuaan ensimmäisestä vaimostaan vuonna 1958 Vanni solmi vuonna 1960 uuden avioliiton Paula Saarenheimon kanssa. Parille syntyi kaksi lasta, Mikko ja Simo.
Sam Vanni palkittiin vuonna 1958 Pro Finlandia -mitalilla. Hänet kutsuttiin Suomen Akatemian jäseneksi vuonna 1962 ja Euroopan Akatemian jäseneksi vuonna 1984.
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen myönsi Vannille akateemikon arvonimen 11. joulukuuta 1964.
Sam Vanni työskenteli aktiivisesti aina 1990-luvun alkuun asti ja teki ennen kaikkea konkretistisia serigrafioita ja maalauksia, sekä puoliabstrakteja muotokuvia. Hän opetti kokonaista sukupolvea suomalaisia taiteilijoita toimiessaan taideopettajana Vapaassa Taidekoulussa vuosina 1944–1956, Teknillisessä korkeakoulussa 1956 ja Suomen Taideakatemiassa 1949–1965.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Holttinen, Tuija: Älyllistä ja uteliasta värien ja viivojen rytmiä. Hedline nro 20. Marraskuu 2003. Viitattu 21.6.2008.
- Smith, John Boulton: Modern Finnish painting.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Karjalainen, Tuula: ”Vanni, Sam (1908–1992)”, Suomen kansallisbiografia, osa 10, s. 324–326. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Otavan suuri Ensyklopedia, 10. osa (Turgenev-Öljytalous), s. 7676–7677, art. Vanni, Sam. Otava, 1981. ISBN 951-1-06271-9.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sam Vanni taiteilijamatrikkelissa
- Teokset Valtion taidemuson kokoelmissa.
- Sam Vannin haastattelu (1964). Ylen Elävä arkisto.
- Holmila, Paula: Sam Vanni – työ ja opetus. Näyttelyarvio. Uusi Suomi 18.6.2008.
- Sam Vannin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.
- Vanni, Sam hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| ||||||||||||||||||||||
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
