Saarijärven keskustaajama
Wikipediasta
| Saarijärven keskustaajama | |
|---|---|
  Saarijärven keskustaajama |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Suomi |
| Maakunta | Keski-Suomi |
| Kunta | Saarijärvi |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | taajama |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 13,21 km² |
| Väkiluku (2019) | 4 841 |
| – Väestötiheys | 366,5 as./km² |
|
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Tilastokeskus. Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2019 mukaiset.[1]
|
|
Saarijärven keskustaajama on Saarijärven kaupungin keskustaajama Keski-Suomen maakunnassa, noin 65 kilometriä Jyväskylästä pohjoisluoteeseen. Saarijärven keskustaajama sijaitsee kahden järven - Saarijärven ja Pieni-Lumperoisen - välissä, alkujaan järviä yhdistävän Palvasalmen ympäristössä.[2][3][4][5][6][7]
Tilastokeskuksen taajama-aluerajauksen mukaan vuoden 2019 lopussa Saarijärven keskustaajaman pinta-ala oli 13,21 neliökilometriä ja väkiluku 4 841 henkeä.[1] Tilastollinen taajamarajaus voi poiketa virallisesta kunnanosien rajauksesta.
Asutuksen jälkiä Saarijärveltä on löydetty jo esihistorialliselta Suomusjärven kulttuurin ajalta (6000-5000 eaa.). Saarijärven seutu sai kiinteän asutuksen 1500-luvulla. Sitä ennen seutua käyttivät erityisesti Hämeen rintapitäjien talot eräalueenaan. Savolaisia saapui hämäläisten ohella seudun asuttajiksi 1540-luvulla. [2] Historiallisissa asiakirjoissa Saarijärvi mainitaan 1500-luvulla; kylä on ollut olemassa jo 1500-luvun puolivälissä. Historiallisissa asiakirjoissa seutu on esiintynyt muodossa Sarijierffui (1552, eräomistus), SariJärffwj (1589, kylä).[3]
Kirkko rakennettiin Saarijärven järven ja Lumperoisen välillä sijaitsevan Palvansalmen rannalle viimeistään vuonna 1628. Siellä on saattanut olla kirkko jo tätä aiemmin; jo 1500-luvun loppupuolella alueella oli rukoushuonekunta. Seutu oli ensin Rautalammin, sitten Laukaan seurakunnan osa. Kappeliseurakunta Saarijärven seudusta muodostettiin vuonna 1628; tähän seurakuntaan kuuluivat myös Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi. Kirkko ja pitäjä saivat nimen Palvasalmi, ja seurakunta toimi käytännössä itsenäisesti jo 1630-luvulla, vaikka virallisesti Palvasalmi itsenäistyi vuonna 1639.[3][2] Nimi Saarijärvi otettiin käyttöön 1690 jälkeen.[3] Nykyinen Saarijärven kirkko on vuodelta 1849. Kirkko on A. F. Granstedtin suunnittelema.[8]
Kylännimi pohjautuu järven nimeen.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2019 (valitaan väkiluku 31.12. (2019) ja taajamaksi Saarijärven kt.) Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Tilastokeskus. Viitattu 15.10.2021.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava, 1985 (ISBN 951-1-08345-7, viitattu 15. lokakuuta 2021), Saarijärvi , s. 109-114 (Osa 5: Keski-Suomi, Etelä-Savo)
- ↑ a b c d e Sami Suviranta (SBS): Saarijärvi (pdf) (s. 394) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 15.10.2021.
- ↑ Saarijärven kt. Kansalaisen karttapaikka, asiointi.maanmittauslaitos.fi. Viitattu 15.10.2021.
- ↑ Saarijärvi (myös MML:n Nimistön tietokortti: Saarijärvi (kunta)) Asutusnimihakemisto. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 15.10.2021.
- ↑ Saarijärvi (14.614.1.002) Järviwiki. Viitattu 15.10.2021.
- ↑ Pieni-Lumperoinen (14.614.1.009) Järviwiki. Viitattu 15.10.2021.
- ↑ Saarijärven kirkko Saarijärven seurakunta, saarijarvenseurakunta.fi. Viitattu 15.10.2021.
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
