Olaus Petri församling
Wikipediasta
| Olaus Petrin seurakunta Rikssvenska Olaus Petri församling |
|
|---|---|
 |
 |
|
tunnus |
sijainti |
 Olaus Petrin kirkko |
|
| Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
| Hiippakunta | Porvoon hiippakunta |
| Rovastikunta | Helsingin rovastikunta |
| Pääkirkko | Olaus Petrin kirkko |
| Perustettu | 1950 |
| Jäsenmäärä | 828[1] (2021) |
| Kirkollisvero | 1,00 % |
| Kirkkoherra | Jan Olov Fors |
| Kirkkovaltuusto | 11 paikkaa |
| – puheenjohtaja | Marit Ingves |
| Olaus Petrin seurakunta | |
Rikssvenska Olaus Petri-församlingen (vanhalta nimeltään Olaus Petriförsamlingen i Helsingfors, ”Olaus Petrin seurakunta Helsingissä”) on ruotsinkielinen Helsingissä sijaitseva ja valtakunnallisesti toimiva seurakunta. Se oli ennen osa Ruotsin evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaantoimintaa.[2]
Seurakunta kuuluu Porvoon hiippakuntaan ja sen kotipaikka on Helsinki, jossa on sen ainoa kirkko, Olaus Petrin kirkko.[2][3] Apollonkadun ja Minervankadun kulmassa sijaitseva kirkko on valmistunut vuonna 1932, ja sen on suunnitellut arkkitehti Ture Ryberg.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seurakunta perustettiin vuonna 1922 Olaus Petriförsamlingen i Helsingfors -nimisenä palvelemaan Suomessa asuvia Ruotsin kansalaisia.[3] Seurakunnan nimen taustalla on 1500-luvulla elänyt ruotsalainen uskonpuhdistaja ja pappi Olaus Petri,[3] joka opiskeli Wittenbergissä. Hän saarnasi uskonpuhdistuksen puolesta ja käänsi Raamatun ruotsiksi.[4] Koska seurakunta perustettiin ennen uskonnonvapauslakia, sitä ei ole koskaan rekisteriöity uskonnolliseksi yhdyskunnaksi.[3]
Vuonna 2003 kirkkohallitus ehdotti, että seurakunta yhdistetään Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon.[3] Syynä yhdistymiselle oli Porvoon sopimus kirkkoyhteisöstä, jonka velvoittaa jäsenkirkkonsa huolehtimaan sisarkirkkojensa etäseurakunnista. Niinpä Suomen evankelis-luterilainen kirkko otti hoitaakseen Ruotsin kirkon Suomessa olevan seurakunnan hallinnon.[4] Seurakunta liitettiin osaksi Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa ja Porvoon hiippakuntaa 1. tammikuuta 2007.[2] Se sai tuolloin myös nykyisen nimensä.[3]
Seurakunnan jäsenyys vaatii pääsääntöisesti Ruotsin kansalaisuuden.[2] Useimmat sen jäsenet ovatkin toisen tai kolmannen polven Suomessa asuvia ruotsalaisia. Syy jäsenyyteen on usein halu osallistua seurakuntaelämään Suomessa mutta kotimaisin piirtein.[4] Seurakunnalla oli vuonna 2007 jäseniä 1 043. Suurin osa heistä asuu pääkaupunkiseudulla. Jäsenmäärä on pudonnut entisistä vuosista; vielä 1960-luvulla jäseniä oli yli 2 500.[3] Vuoden 2015 lopussa jäsenmäärä oli 858.[5]
Seurakunnalla on oikeus käyttää Ruotsin kirkon messukaavaa.
Papisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirkkoherrat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2012→ Timo Viinikka
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Seurakuntatalouksien jäsenmäärä ja muita tunnuslukuja 2021 Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 22.4.2022.
- ↑ a b c d Luterilaisia seurakuntia on nyt 517 Kirkko ja kaupunki -lehti. 9.1.2007. Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 21.3.2008.
- ↑ a b c d e f g Rikssvenska Olaus Petri Församlingen Uskonnot.fi. 20.07.2015. Uskonnot Suomessa -hanke. Viitattu 16.12.2016.
- ↑ a b c d Kirkonmenoja ja hapansilakkaa ruotsalaisittain Kirkko ja kaupunki. 23.10.2006. Valomerkki. Viitattu 16.12.2016.
- ↑ Kirkon tilastollinen vuosikirja 2015, s. 45, 106 ja 143. Kirkkohallitus, 2015. ISBN 978-951-789-550-7. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 6.5.2017).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Seurakunnan www-sivut (ruotsiksi)
- Olenius, Ida: "På svensk botten om också på främmande mark." Tillkomsten av Svenska Olaus Petri-församlingen i Helsingfors 1919-1922. Skellefteå: Artos, 2013. ISBN 978-91-7580-644-0. (ruotsiksi)
| |||||||||||||||||
| ||||||||||||||||
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
