RJAN tai RJaN eli Raketno-Jadernoje Napadenije (ven.: РЯН — акроним, обозначающий Ракетно-Ядерное Нападение) oli Neuvostoliiton tiedustelujärjestelmä, jonka avulla tarkkailtiin Yhdysvaltojen aikeita.^[1]

Operaation tarkoitus oli selvittää, oliko Ronald Reaganin hallinnolla suunnitelmia ensi-iskuista ydinaseella Neuvostoliittoon.^{[2]lähde tarkemmin?} Sen käynnisti toukokuussa 1981 KGB:n silloinen johtaja Juri Andropov. Rjanin merkitys vahvistui, kun tuli tieto suunnitelmista sijoittaa Länsi-Saksaan Pershing-W50-ydinkärkiä. Ohjukset oli suunniteltu siten, että ne voitiin laukaista liikkuvista kulkuneuvoista, jolloin niiden paikantaminen olisi vaikeaa. Lentoaika Länsi-Saksasta Euroopan-puoleiseen Neuvostoliittoon oli vain neljästä kuuteen minuuttia (keskimääräinen lentoaika Länsi-Saksasta Moskovaan oli kuudesta kahdeksaan minuuttia), eikä neuvostoliittolaisilla siten olisi ollut juuri ollenkaan aikaa valmistautua.

Ronald Reagan ilmoitti julkisesti SDI-ohjelman kehittämisestä 23. maaliskuuta 1983. Neuvostojohdon tulkinnan mukaan SDI-ohjelmalla oli tarkoitus tehdä Yhdysvallat haavoittumattomaksi neuvostohyökkäyksen suhteen, joten Yhdysvallat voisi laukaista ohjukset Neuvostoliittoon tarvitsematta pelätä vastaiskua. Tästä yllätyshyökkäyksen pelosta johtui Rjan-ohjelman äkillinen laajentuminen.

Pelko saavutti huippunsa, kun Neuvostoliitto ampui alas korealaisen matkustajakoneen Moneronin saaren lähistöllä 1. syyskuuta 1983, sekä Nato-harjoituksen Able Archer 83 aikana. Neuvostoliitossa uskottiin, että Yhdysvaltojen ensi-isku oli lähellä.^[2]

Operaatiota supistettiin 1984 projektin vetäjien Juri Andropovin ja puolustusministeri Dmitri Ustinovin kuoltua.^[2]