Pommi-isku tarkoittaa räjähteitä käyttäen tehtyä hyökkäystä. Varhaisempi nimitys pommiattentaatti kuvaa tekoa esimerkiksi poliittisena murhana tai sen yrityksenä, mistä poiketen pommi-iskun kohde nähdään nykyään epämääräisempänä eikä tiettyyn henkilöön kohdistettuna. Pommi-iskuja käytetään muun muassa terrorismissa yleisen mielipiteen herättämiseksi. Sekä pommi-isku että pommiattentaatti eroavat olennaisesti pommituksesta. Pommitus viittaa laajaan, yleensä lentokoneita käyttäen suoritettuun räjähdehyökkäykseen, jonka suorittaja on valtio pommi-iskujen puolestaan ollessa alivaltiollisten ryhmien suorittamia.

Alivaltiollisten toimintaryhmien pommi-iskuista ehkä kuuluisin on Madridin pommiräjähdys 11. maaliskuuta 2004, millä pyrittiin juuri ennen Espanjan parlamenttivaaleja vaikuttamaan äänestäjiin ja saamaan espanjalaiset vetäytymään Irakin sotaa tukeneesta halukkaiden koalitiosta ja mikä onnistuikin. Azoreiden julistuksella koalitioon liittynyt Espanjan pääministeri José María Aznar hävisi vaalit ja Espanja vetäytyi Irakista.^[1]

Hallitusten suorittamista todistetuista pommi-iskuista ehkä kuuluisin on Ranskan DGSE:n suorittama Greenpeacen Rainbow Warrior -laivan räjäyttäminen 1985 uusiseelantilaiseen satamaan, missä kuoli yksi kuvausvarusteidensa pelastamista yrittänyt valokuvaaja.^[2]

Pommi-iskuissa käytetään usein helposti muovailtavaa muoviräjähdettä, heksogeenia. Elokuussa 2004 Tupolev Tu-134 ja Tupolev Tu-154 -matkustajakoneet Venäjällä tuhonneiden pommien arvellaan olleen matkustajien vaatteisiin kätketystä heksogeenista valmistettuja.^[3]