Poltettu kylä
Wikipediasta
| Poltettu kylä | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Poltettu kylä |
| Tekijä | Albert Edelfelt |
| Valmistumisvuosi | 1879 |
| Taiteenlaji | historiamaalaus |
| Korkeus | 124 cm |
| Leveys | 199 cm |
| Sijainti | Cygnaeuksen galleria |
| Paikkakunta | Helsinki |
Poltettu kylä (ruots. Den brända byn) on Albert Edelfeltin historiamaalaus vuodelta 1879. Se kuvaa nuijasodan aikaista kuvitteellista näkyä, jossa suomalainen talonpoikaisperhe on paennut sotajoukon polttamasta kotikylästään.
Maalauksen sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maalauksen etualalla on kolme hahmoa, nuori nainen, puolisokea vanha mies ja pieni lapsi, jotka piileskelevät kallion takana, kun kylän rakennukset savuavat horisontissa. Sotajoukko on marssimassa pois kylästä. Mukanaan paenneella perheellä on joitain kelkkaan lastattuja tavaroita ja ainoina aseinaan kirves ja varsijousi. Ympärillä on lumen peittämä tasainen maisema.
Poltettu kylä ilmentää Edelfetin pyrkimystä kuvata realistisella historiamaalauksella inhimillisiä ja koskettavia aiheita pelkkien näyttävien pukujen ja rekvisiitan sijaan. Maalauksessa varsinainen kylän polttaminen hädin tuskin erottuu taustalla, ja katsojan huomio kiinnittyy etualan ihmisten pelkoon. Edelfeltin maalaukseen tekemässä luonnoksessa naishahmo puristi aggressiivisen näköisenä kirveen vartta, mutta lopullisessa työssä hän jätti tämänkin yksityiskohdan pois. Poltetun kylän sommittelun esikuvana on saattanut olla eräs ranskalaisen Fernand Boissard de Boisdenier’n maalaus, joka esittää Venäjältä vetäytyviä Napoleonin armeijan sotilaita.[1]
Maalauksen vanhan miehen kasvot perustuvat Edelfeltin vuonna 1877 Itä-Suomen matkallaan tekemään luonnokseen karjalaisesta talonpojasta. Saman luonnoksen pohjalta syntyi myöhemmin vuonna 1879 Edelfeltin maalaus Silmäpuoli karjalainen.[2]
Maalauksen historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Edelfeltin kaksi vuotta aiemmin maalaama Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista sijoittuu sekin samaan aikakauteen mutta kuvaa vain vallanpitäjien keskinäistä kohtaamista. Vuoden 1878 lopulla Edelfelt alkoi suunnitella maalavansa seuraavana talvena Pariisissa toisenlaisen historiamaalauksen, jonka hän voisi asettaa näytteille Pariisin salonkiin. Aiheena olisivat ”pakenevat talonpojat Suomen nuijasodan ajoilta 1596”, ja näkökulma olisi tällä kertaa sodan avuttomissa uhreissa.[2] Edelfelt halusi nimenomaisesti maalata lumen peittämän maiseman, joka ranskalaisten näkökulmasta eksoottisena aiheena voisi tehdä vaikutuksen Pariisissa. Edelfelt teki maalauksen kokonaan Pariisin ateljeessaan, koska ulkona maalaaminen oli talvella hankalaa. Hän ei kuitenkaan ollut tyytyväinen lumen toteutukseen lopullisessa maalauksessa ja katui jälkeenpäin sitä, ettei ollut maalannut taulua Suomessa. Pariisissa hän saattoi käyttää apunaan vain paria Suomessa pikaisesti tekemäänsä tutkielmaa lumimaisemasta, ja hänen mukaansa lopputuloksesta puuttui ”todellisuuden tuntu”.[1][2]
Maalaus hyväksyttiin Pariisin salonkiin hyvälle paikalle, mutta Edelfelt itse piti sitä niin epäonnistuneena, että katsoi välttämättömäksi muuttaa kokonaan työtapojaan ja huomioida jatkossa paremmin luonnonmukaisuuden teostensa suunnittelussa, mikä tarkoitti ulkona maalaamista. Hän ei enää tämän jälkeen maalannut Suomen historiaan liittyviä teoksia Pariisin salonkia varten. Suomessa Poltettua kylää arvosteltiin siitä, että talonpoikaisperheen jäsenet näyttivät liian rumilta eikä teos siksi ollut esteettisesti miellyttävä.[2]
Edelfelt lahjoitti myöhemmin maalauksen Fredrik Cygnaeuksen taidekokoelmaan,[2] ja se kuuluu edelleen Cygnaeuksen gallerian kokoelmiin[1]. Maalauksen harjoitelma on Kansallisgallerian kokoelmissa vuonna 1935 saatuna testamenttilahjoituksena.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Elina Anttila: Albert Edelfelt, teoksessa Pinx – maalaustaide Suomessa: Suuria kertomuksia, s. 206. Weilin+Göös 2001.
- ↑ a b c d e Rakel Kallio & Douglas Sivén: Albert Edelfelt, s 72–73. Douglas Productions Oy, 2004.
- ↑ Poltettu kylä, harjoitelma, 1878 - 1879 Kansallisgalleria. Viitattu 24.5.2024.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Den brända byn Albert Edelfelts brev. Elektronisk brev- och konstutgåva (Albert Edelfeltin kirjeet. Elektroninen julkaisu). 2014−2020. Maria Vainio-Kurtakko & Henrika Tandefelt & Elisabeth Stubb, Svenska litteratursällskapet i Finland. (ruotsiksi)
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
