Pitkävesi
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Pirkanmaa
Kunnat	Orivesi
Koordinaatit	61°41′57″N, 24°42′33″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue	Längelmäveden alue (35.72)
Laskujoki	Hernesalmi Junkinlahteen [1]
Järvinumero	35.722.1.014
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	84,3 m [1]
Rantaviiva	6,993 km [2]
Pinta-ala	51,433 ha [2]
Saaria	ei saaria [1]
Pitkävesi
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Pitkävesi ^[2][1] on Pirkanmaalla Orivedellä Längelmäen kirkonkylän lähellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.^[2][1]

Järven pinta-ala on 51 hehtaaria ja se on 2,1 kilometriä pitkä ja 900 metriä leveä. Tämä on järven levein kohta, mutta yleisesti se on paljon kapeampi. Sillä on kolmikärkisen haarukan muoto ja sen varsi työntyy 1,4 kilometriä pitkänä lahten koilliseen päin. Haarukan kaakkoinen lahti on Rankuanlahti, joka jää Kakkoniemen taakse, ja läntinen lahti jää Omenaniemen taakse. Niemien välissä sijaitsee lyhyt ja kapea lahti, joka on Hernesalmen luusua. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 7,0 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata, jonka katkaisevat peltopalstat. Järven rantojen rinteet ovat paikoi jyrkät, vaikka ne eivät nousekkaan kovin korkealle. Järven lähiympäristössä sijaitsee viisi maatilaa ja sen rannoille on rakennettu alle 20 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet yhdystieltä 3281 haarautuvilta kyläteiltä.^[2][1][3]

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueella (35.7) Längelmäveden alueeseen (35.72), jonka Koljonselän alueeseen (35.722) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 84,3 metriä mpy. Siihen on johdettu kolme metsäojaa ja niiden lisäksi järveen laskee kaksi luontaista puroa. Koillisesta järven koillislahteen laskee Tunkelonlahti Kartiskasalmea myöten ja saman lahden suuhun laskee Myllyoja, joka on Syväjärven laskuoja. Syväjärvestä on Pitkäveteen 7,5 metrin pudotus. Järven lasku-uoma on Hernesalmi, joka on vain 70 metriä pitkä, ja joka laskee Junkanlahteen. Salmen molemmilla puolilla olevien järvien vedenpinnat ovat samalla korkeudella.^[2][1]

Vanhassa vuonna 1864 julkaistussa Senaatinkartassa erottuu järven rannoilta vain niittyjä. Koljonselän vesi oli tuolloin paljon nykyistä korkeammalla. Se lasku Kaivannon kanavan tapahturmassa vuonna 1830 reippaasti ja Koljonselän vedenpintaa on voitu laskea lasku-uoman perkauksilla myöhemminkin. Ennen vedenpinnan alentumista voidaan Pitkävettä pitää Koljonselän lahtena. Hernesalmi oli leveä ja siihen mahtui silloin myös saari. Vesijättömaat otettiin niityiksi ja myöhemmin viljelyyn. Kun asutus laajeni myös Pitkäveden puolelle, raivattiin pelloiksi ensin korkeat maat ja rantaniityt otettiin viljelyyn vasta 1930-luvun jälkeen. Peltojen järveen viettävät rinteet ovat kuljettaneet ravinteita veteen varsin runsaasti.^[4][5]

Vuoden 1957 peruskartassa peltoala on hieman laajempi kuin 1930-luvun tilanteessa. Rannalle on rakennettu kaksi vapaa-ajan asuntoa, jotka lisääntyivat nykyiselleen vuoden 1977 kartan julkaisuun mennessä.^[6][7][8]