Pavel Osipovitš Suhoi (ven. Павел Осипович Сухой, valkoven. Павел Восіпавіч Сухі, Pavel Vosipavitš Suh’i) (22. heinäkuuta 1895 Hlybokaje– 15. syyskuuta 1975 Moskova) oli taustaltaan valkovenäläinen neuvostoliittolainen lentokonesuunnittelija.^[1][2]

Pavel Suhoi syntyi Vitebskin Hlybokajen lähellä sijaitsevaan maalaiskylään nykyisen Valko-Venäjän alueella (tuolloin osa Venäjän keisarikuntaa). Hän kävi koulua Homelissa vuosina 1905-1914. Vuonna 1915 hän siirtyi Moskovaan Keisarilliseen Moskovan tekniseen kouluun (nykyinen Moskovan teknillinen valtionyliopisto). Pian tämän jälkeen hän joutui sotapalveluun, josta hänet vapautettiin vasta vuonna 1920 huonon terveyden vuoksi. Hän jatkoi opintojaan valmistuen insinööriksi vuonna 1925. Yksimoottorisen lentokoneen runkoa koskevan lopputyönsä hän teki Andrei Tupoleville.

Maaliskuussa 1925 Suhoi alkoi työskennellä TsAGIssa, jossa hän osallistui muun muassa TB-1- ja TB-3-pommikoneiden suunnitteluun. Vuonna 1932 hänestä tuli pääsuunnittelija eräälle TsAGIn osastolle. Vuonna 1938 hänet ylennettiin suunnittelutoimiston päälliköksi. Monet muut tunnetut lentokonesuunnittelijat olivat samaan aikaan vangittuina tekaistuilla syytteillä Stalinin ajan puhdistusten vuoksi, myös TsAGIn varsinainen johtaja Andrei Tupolev.

Syyskuussa 1939 Suhoi perusti oman suunnittelutoimiston, josta tuli OKB Suhoi. Se oli Harkovassa, josta Suhoi ei pitänyt. Hän halusi Moskovaan, jonne pääsikin vuonna 1940. 1942 hän huomasi, ettei hänellä ollut omaa tehdasta eikä siten mitään suunniteltavaakaan. Su-6-rynnäkkökone hävisi kilvan Iljušin Il-2:lle.

Suhoi pääsi valmistamaan lentokoneita vasta toisen maailmansodan jälkeen. Tuloksena olivat muun muassa Suhoi Su-17, Suhoi Su-24 ja Suhoi Su-27, jonka ensilentoa hän ei ehtinyt nähdä. Hän sai palkinnotkin vasta kuolemansa jälkeen.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pavel Suhoi Wikimedia Commonsissa

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Saksa Yhdysvallat Tšekki Puola