Langustit
Wikipediasta
| Langustit | |
|---|---|
 Arguslangusti (Panulirus argus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Äyriäiset Crustacea |
| Luokka: | Kuoriäyriäiset Malacostraca |
| Lahko: | Kymmenjalkaiset Decapoda |
| Alalahko: | Pleocyemata |
| Osalahko: |
Langustit Achelata Scholtz & Richter, 1995 |
| Heimot[1][2] | |
|
|
| Katso myös | |
Langustitlähde? (Achelata) on kymmenjalkaisiin kuuluva äyriäisten osalahko. Se jaetaan kahteen tai kolmeen elossa olevaan heimoon (Synaxiidae-heimoa pidetään nykyään yleensä osana Palinuridae-heimoa)[3]. Lisäksi siihen kuuluu sukupuuttoon kuolleet heimot Cancrinidae ja Tricarinidae, joissa kummassakin on yksi suku[1]. Langustit on perinteisesti luokiteltu Palinura-osalahkoon, johon kuului myös Polychelidae-heimo fossiilisine sukulaisineen. Ryhmä oli kuitenkin parafyleettinen, ja on sittemmin jaettu osalahkoiksi Achelata ja Polychelida.[4]
Langustit ovat suurikokoisia, pitkänomaisia äyriäisiä, joilla on yleensä litteähkö selkäkilpi ja olematon tai korkeintaan hyvin pieni otsapiikki. Tuntosarvet ovat tanakat. Etumaiset raajat ovat saksettomat, mutta takimmaisessa viidennessä parissa on joskus pienet sakset. Takaruumis on vahva ja sen pyrstöviuhka on suuri.
Langustit ovat yleensä yöaktiivisia pohjaeläimiä ja päivisin piilottelevat onkaloissa ja halkeamissa. Ne syövät raatoja ja selkärangattomia eläimiä. Langusteja elää kaikissa suolaisissa merissä. Polychelidae-heimon lajit ovat syvän meren äyriäisiä joita tavataan 4 500 metriin asti.
Monia lajeja pyydystetään ihmisravinnoksi ja pidetään herkkuruokana. Euroopassa taloudellisesti tärkein on noin 40-senttiseksi kasvava euroopanlangusti Palinurus elephas, jonka levinneisyys ylettyy Britteinsaarten pohjoisosasta Välimeren Egeanmerelle, ja jota pyydetään etenkin Välimerestä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Palinurus elephas Common spiny lobster. sealifebase.org
- An updated Classification of Recent Crustaceans (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Grave, Sammy De et al.: A Classification of Living and Fossil Genera of Decapod Crustaceans. (liite 21) Raffles Bulletin of Zoology, 15.9.2009, 50. vsk, nro 1, s. 1–109. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.6.2018. (englanniksi)
- ↑ Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 2. Iilimato–Leopardit, s. 866–867. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01422-6. (suomenkielisten nimien lähde)
- ↑ Palero, Ferran & Crandall, Keith A. & Abelló, Pere & Macpherson, Enrique & Pascual, Marta: Phylogenetic relationships between spiny, slipper and coral lobsters (Crustacea, Decapoda, Achelata). Molecular Phylogenetics and Evolution, tammikuu 2009, 50. vsk, nro 1, s. 152–162. PubMed:18957325. doi:10.1016/j.ympev.2008.10.003. ISSN 1055-7903. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.6.2018. (englanniksi)
- ↑ Scholtz, Gerhard & Richter, Stefan: Phylogenetic systematics of the reptantian Decapoda (Crustacea, Malacostraca). Zoological Journal of the Linnean Society, 1.3.1995, 113. vsk, nro 3, s. 289–328. doi:10.1111/j.1096-3642.1995.tb00936.x. ISSN 0024-4082. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 22.6.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- WoRMS: Achelata (englanniksi)
|
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
