Pajula on kylä ja aiempi koulupiiri Hämeen Härkätien (yhdystie 2802) varressa Somerolla. Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 133, mikä teki siitä Someron väkiluvultaan seitsemänneksitoista suurimman kylän^[1]. Pajulan naapurikyliä ovat Kultela, Ylenjoki, Hirsjärvi, Kivisoja ja Somerniemen Palikainen Somerolla sekä Torro, Patamo ja Letku Tammelassa.^[2][3][4][5]

Nimi Pajula tulee niittyä tarkoittaneesta sanasta paju, joka esiintyy niitynnimien perusosana muun muassa Somerolla ja Jokioisilla. Lähtökohtana nimelle lienevät olleet kylän alapuolitse virtaavan Pajulanjoen laakson laajat niityt, jotka nykyään on kokonaan raivattu pelloksi. Isossajaossa Pajula muodosti oman jakokuntansa, mutta varhemmin sen on päätelty kuuluneen samaan jakokuntaan Ihamäen ja Kultelan kanssa, Ihamäen ollessa jakokunnan kantakylä ja Kultelan ja Pajulan tytärkyliä.^[6]

Pajulan keskiaikainen kylätontti on sijainnut Hämeen Härkätien varressa paikalla, jossa vielä ovat Juoten ja Pruukan talot, ja taloista myös Torkkomäki oli jo isonjaon ajankohtana nykyisellä paikallaan näiden läheisyydessä. Muita kylän kantataloja ovat Maasilta, Markkula ja Saksa, jotka on eri yhteyksissä siirretty omille jakolohkoilleen kylän vanhoilla kotitiluksilla vanhan kylätontin ympäristössä. Taloista Juoten rakennukset ovat historiallisesti ja maisemallisesti merkittäviä, Markula on rakennus- ja paikallishistoriallisesti merkittävä kokonaisuus, Pruuka on maisemallisesti ja paikallishistoriallisesti merkittävä ja Torkkomäki muodostaa maisemallisesti ja kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden. Isossajaossa muodostuneita uudistaloja on kylän pohjoisosassa Vahlionkulmalla; näistä 2000-luvulla matkailuyrityksenä toimiva Kärsälä on rakennus- ja paikallishistoriallisesti merkittävä ja hyvin säilynyt kokonaisuus, ja Pelto-Koivula on paikallishistoriallisesti merkittävä.^[7][8]

Pajulassa toimi kansakoulu, sittemmin peruskoulun ala-aste, vuosina 1906–2010^[9][10][11], ja koulurakennuksessa oli vuoteen 2010 toiminnassa myös Somero-seuran ylläpitämä koulumuseo^[12]. Hämeen härkätien varrella sijaitseva kaksikerroksinen koulurakennus on maisemallisesti ja paikallishistoriallisesti merkittävä.^[7] Vuodesta 2010 koulu on ollut yksityisomistuksessa. Kylän julkisista rakennuksista vuonna 1928 valmistunut seuratalo Valola Härkätien varressa on niin ikään maisemallisesti ja paikallishistoriallisesti merkittävä^[7].

Maisemallisesti Pajulan kylä sijoittuu Tammelan ylängön suurten suhteellisten korkeuserojen luonnehtimalle reunavyöhykkeelle, missä hallitsevia pinnanmuotoja ovat saven täyttämät kallioperän murroslaaksot, jollaisessa virtaa myös Pajulanjoki.^[13] Murroslaaksojen väliin jää korkeita kallioalueita, jollaisia Pajulassa on kylän pohjoisosassa Vahlionkulmalla. Siellä kallioiden välissä on myös paljon pieniä lampia.^[4][5]