For faster navigation, this Iframe is preloading the Wikiwand page for Paštun kieli.

Paštun kieli

Wikipediasta

Hakusana ”paštu” ohjaa tänne. Etnisestä ryhmästä kerrotaan artikkelissa Paštut.
Paštu
Paštun puhuma-alue
Paštun puhuma-alue
Oma nimi پښتو
Muu nimi afgaani
Tiedot
Alue  Afganistan
 Pakistan
 Iran
Virallinen kieli  Afganistan
Puhujia 24 miljoonaa
Kirjaimisto Arabialainen
Kielenhuolto Afganistanin tiedeakatemia[1]
Pashto Academy (Pakistan) [2]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta Indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä Indoiranilaiset kielet
Iranilaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 pst
ISO 639-2 pbu
ISO 639-3 pus
Puhuttua paštua

Paštun kieli[3] (paštuksi پښتو, paʂto; tunnetaan myös nimillä pataani ja afgaani, pašto پشتو ja pukhto پختو) on Afganistanissa ja Pakistanissa asuvien paštujen eli pataanien puhuma kieli. Se kuuluu indoeurooppalaisten kielten indoiranilaisen haaran iranilaiseen ryhmään.[4] Paštu on darin ohella toinen Afganistanin virallisista kielistä.[5]

Levinneisyys ja puhujamäärä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kieltä puhutaan Afganistanin etelä- ja keskiosissa sekä Pakistanissa etupäässä Luoteisprovinssissa, heimoalueilla ja Balochistanissa. Pieniä puhujaryhmiä on myös Kashmirissa ja Iranissa.[6] Vuonna 2009 paštun äidinkielisiä puhujia arvioitiin olevan noin 7,5 miljoonaa Afganistanissa, 14 miljoonaa Pakistanin Luoteisprovinssissa, yli kaksi miljoonaa Karachissa ja noin 50 000 Iranissa.[7]

Afganistanissa paštun puhujat muodostavat yli puolet väestöstä ja Pakistanin luoteisosassa noin 90 %.[7] Heistä suuri osa on kaksikielisiä. Afganistanissa pataanit osaavat myös daria, Pakistanissa urdua, belutšia tai muita kieliä.[8]

Bilabiaali Dentaali-alveolaari Palataali Retrofleksi Velaari Uvulaari Faryngaali Glottaali
Nasaali m n ɳ ŋ
Klusiili p | b t | d ʈ | ɖ k | g q ʔ
Affrikaatta t͡s | d͡z t͡ʃ | d͡ʒ
Frikatiivi f s | z ʃ | ʒ x | ɣ ħ | ʕ h
Tremulantti r ɽ
Lateraali l
Approksimantti w j

Lähde:[9]

Etinen Keskinen Takainen
Suppea i u
Lähes suppea ɪ ʊ
Puolisuppea e ə o
Avoin a

Lähde:[9]

Murteet ja kielen rakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paštu kuuluu iranilaisten kielten itäiseen ryhmään. Se jakautuu lukuisiin alueellisiin ja heimomurteisiin, jotka muodostavat läntisen ja itäisen murreryhmän. Toisinaan puhutaan myös eteläisestä[6] tai keskiryhmästä.[7] Läntisen ryhmän keskus on Kandahar ja itäisen Peshawar sekä vähemmässä määrin Jalalabad. Eräät murteet kuten waziri ja afridi poikkeavat voimakkaasti kirjakielestä.[6] Paštua voidaan pitää makrokielenä, jolla on useampi variantti.[4]

Kieli on rakenteeltaan monessa suhteessa varsin konservatiivinen. Arkaaisia iranilaisia piirteitä ovat fonemaattinen sanapaino, kieliopillinen suku ja ergatiivirakenne.[10] Morfologialle on tyypillistä nominien ja osittain myös verbien flektiotaivutus. Verbeillä on aspektikategoria.[11]

Indoarjalaisista kielistä paštuun on omaksuttu[10] kakuminaaliset konsonantit ṭ, ḍ, ṇ, ṛ[11] Lainasanoja on saatu arabiasta, darista, persiasta, indoarjalaisista, turkkilaisista sekä länsieurooppalaisista kielistä varsinkin englannista.[12]

Paštun vanhimman kirjallisen muistomerkin kerrotaan olevan peräisin 700-luvulta. Vanhin luotettavasti ajoitettu teksti, Bayazid Ansarin paštuksi, hindiksi, persiaksi ja arabiaksi laatima uskonnollinen runokokoelma Hayr al-bayān (”Hyvä sanoma”) on kuitenkin vasta 1500-luvun lopusta.[7][13] 1600-luvulla elänyttä soturirunoilija Khušal Khattakia on pidetty paštunkielisen kirjallisuuden isänä.[14]

Kirjakieli kehittyi pitkään Afganistanin pääkielenä toimineen darin varjossa. Koulutusjärjestelmän ja lehdistön kieli paštusta tuli vasta 1900-luvun aikana.[15] Vuodesta 1936 lähtien se on darin rinnalla toinen Afganistanin virallisista kielistä. Pakistanissa se on yksi Luoteisprovinssin ja Balochistanin alueparlamenttien virallisista työkielistä.[8]

Paštun kirjakielestä on kaksi alueellista varianttia. Afganistanissa kirjakieli perustuu Kandaharin ja Pakistanissa Peshawarin murteeseen.[8] Kieltä kirjoitetaan arabialais-persialaisella kirjaimistolla, jota on täydennetty kymmenellä paštun omia äänteitä osoittavalla lisämerkillä.[16] Kirjakielen normit ja oikeinkirjoitus eivät ole vielä vakiintuneet.[17]

  1. interacademies.net Academy of Sciences of Afghanistan. Arkistoitu 26.1.2012. Viitattu 3.3.2012.
  2. persianacademy.edu.pk Pashto Academy. Arkistoitu 11.11.2012. Viitattu 3.3.2012.
  3. Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat (3. painos), s. 95. Tampere: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X.
  4. a b Glottolog 4.4 - Nuclear Pashto glottolog.org. Viitattu 17.11.2021.
  5. Afghanistan - Languages | Britannica www.britannica.com. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  6. a b c Jazyki mira: Iranskije jazyki. III. Vostotšnoiranskije jazyki, s. 111. Moskva: Indrik, 1999. ISBN 5-85759-107-4.
  7. a b c d Gernot Windfuhr (ed.): The Iranian Languages, s. 721. London and New York: Routledge, 2008. ISBN 978-0-7007-1131-4.
  8. a b c Jazyki mira: Iranskije jazyki. III. Vostotšnoiranskije jazyki, s. 112. Moskva: Indrik, 1999. ISBN 5-85759-107-4.
  9. a b Tegey, Habibullah & Robson, Barbara: A Reference Grammar of Pashto (pdf) 1996. Center for Applied Linguistics. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  10. a b Gernot Windfuhr (ed.): The Iranian Languages, s. 767. London and New York: Routledge, 2008. ISBN 978-0-7007-1131-4.
  11. a b Lingvistitšeski entsiklopeditšeski slovar, s. 407. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1990. ISBN 5-85270-031-2.
  12. Jazyki mira: Iranskije jazyki. III. Vostotšnoiranskije jazyki, s. 148. Moskva: Indrik, 1999. ISBN 5-85759-107-4.
  13. Jazyki mira: Iranskije jazyki. III. Vostotšnoiranskije jazyki, s. 111–112. Moskva: Indrik, 1999. ISBN 5-85759-107-4.
  14. Andrei Sergejeff: Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen, s. 134-135. Gaudeamus Helsinki University Press, 2011. ISBN 978-952-495-219-4.
  15. Dalby, Andrew: Dictionary of Languages, s. 492. London: A. & C. Black, 2004. ISBN 978-0-7136-7841-3.
  16. Jazyki mira: Iranskije jazyki. III. Vostotšnoiranskije jazyki, s. 113. Moskva: Indrik, 1999. ISBN 5-85759-107-4.
  17. Gernot Windfuhr (ed.): The Iranian Languages, s. 721–722. London and New York: Routledge, 2008. ISBN 978-0-7007-1131-4.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikipedia
Wikipedia
Paštunkielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja
{{bottomLinkPreText}} {{bottomLinkText}}
Paštun kieli
Listen to this article

This browser is not supported by Wikiwand :(
Wikiwand requires a browser with modern capabilities in order to provide you with the best reading experience.
Please download and use one of the following browsers:

This article was just edited, click to reload
This article has been deleted on Wikipedia (Why?)

Back to homepage

Please click Add in the dialog above
Please click Allow in the top-left corner,
then click Install Now in the dialog
Please click Open in the download dialog,
then click Install
Please click the "Downloads" icon in the Safari toolbar, open the first download in the list,
then click Install
{{::$root.activation.text}}

Install Wikiwand

Install on Chrome Install on Firefox
Don't forget to rate us

Tell your friends about Wikiwand!

Gmail Facebook Twitter Link

Enjoying Wikiwand?

Tell your friends and spread the love:
Share on Gmail Share on Facebook Share on Twitter Share on Buffer

Our magic isn't perfect

You can help our automatic cover photo selection by reporting an unsuitable photo.

This photo is visually disturbing This photo is not a good choice

Thank you for helping!


Your input will affect cover photo selection, along with input from other users.

X

Get ready for Wikiwand 2.0 🎉! the new version arrives on September 1st! Don't want to wait?