Osmo Tapio Jussila (14. maaliskuuta 1938 Haukipudas – 15. maaliskuuta 2019 Espoo)^[1][2] oli suomalainen poliittisen historian tutkija, joka erikoistui Suomen ja Venäjän sekä Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin ja Suomen autonomian ajan historiaan, erityisesti hallintohistoriaan. Jussila toimi Helsingin yliopiston poliittisen historian apulaisprofessorina vuosina 1980–1983 ja professorina 1983–2001.

Jussilan mukaan historiaa on kirjoitettava menneisyydestä nykyaikaan, ei deterministisesti myöhemmän ajan kurkistusikkunasta, esimerkiksi Suomen itsenäisyydestä tarkastellen. Hän kirjoitti useita kirjoja, jotka käsittelevät aikaa Suomen suuriruhtinaskunnasta sotien jälkeiseen jälleenrakentamiseen.

Teoksissaan Venäläinen Suomi ja Terijoen hallitus Jussila osoitti, että Venäjän suhtautuminen Suomeen vastasi sen suhtautumista muihin reuna-alueisiin ja naapurimaihin. Terijoen hallituksen muodostaminen noudatti mallia, jota käytettiin, kun Neuvostoliittoon pyrittiin liittämään uusia alueita. Teoksessaan Suomen tie 1944–1948 Jussila piti arveluja kommunistien vallankaappaussuunnitelmasta niin sanottuina vaaran vuosina arkistolöytöjen perusteella liioiteltuina.

Teoksessa Suomen poliittinen historia 1809–1995 Jussila yhdessä Jukka Nevakiven ja Seppo Hentilän kanssa tiivistää Suomen poliittisen historian yleisesityksen. Teos on käännetty yhdelletoista kielelle.

Suomen hallintohistoriaan Jussila laati ministerivaltiosihteerin ja kenraalikuvernöörin kanslioita käsittelevän luvun. Hallintohistoriallisissa tutkimuksissaan Jussila korosti aatteiden merkitystä historian liikkeelle panevana voimana. Porvoon valtiopäivien aikaan Suomi oli maakunta mutta kehittyi vähitellen valtioksi. Venäjän ja Suomen johtavat virkamiehet ja politiikan toimijat tulkitsivat Suomen autonomista asemaa hyvin eri tavoin. Porvoon valtiopäiviä Jussila käsitteli myös teoksissa Maakunnasta valtioksi ja Suomen historian suuret myytit. Erityisen tarkasti hän on niissä esittänyt näkemyksensä, että ajatus Suomen valtion syntymisestä Porvoon valtiopäivillä olisi rakennettu 1800-luvun lopulla.^[3] Tätä Jussilan käsitystä on myöhemmin arvostellut kirjoituksissaan valtiosääntöhistorian dosentti Aki Rasilainen.^[4]

Jussila valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1988.^[5]

• Ystävyyden kunniamerkki (2009)^[6]

• Nationalismi ja vallankumous venäläis-suomalaisissa suhteissa 1899–1914. Historiallisia tutkimuksia 110. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki 1979.
• Venäläinen Suomi. Helsinki: WSOY, 1983. ISBN 951-0-11638-6.
• Terijoen hallitus 1939–40. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12686-1.
• Suomen tie 1944–1948: Miksi siitä ei tullut kansandemokratiaa. Helsinki: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16739-8.
• Maakunnasta valtioksi: Suomen valtion synty. Helsinki: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14747-8.
• Suomen suuriruhtinaskunta: 1809–1917. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29500-0.
• Suomen historian suuret myytit. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-33103-3.
• Suomen poliittinen historia 1809–2009. 6. uudistettu painos. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit, 2009. ISBN 978-951-0-33241-2. (Seppo Hentilän ja Jukka Nevakiven kanssa)
• Neuvostoliiton tragedia: Utopiasta vankileirien saaristoksi. Otava, 2012. ISBN 9789511268208.

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Norja Saksa Israel Suomi (KANTO) Belgia Yhdysvallat Tšekki Alankomaat Puola Vatikaani Henkilöt Kansallisbiografia Uppslagsverket Finland Biografiasampo Muut IdRef