”On the Sunny Side of the Street” on Jimmy McHugh’n säveltämä ja Dorothy Fieldsin sanoittama musiikkikappale vuoden 1930 musikaalinäytelmästä Lew Leslie’s International Revue. Sen esitti näytelmässä Harry Richman, mutta itse näytelmä oli paha floppi ja esitykset loppuivat nopeasti. Musikaalin huonosta menestyksestä huolimatta ”On the Sunny Side of the Streetistä” tuli todella suosittu. Vuonna 1930 listoille nousivat Richmanin ja Ted Lewisin nauhoitukset.^[1] Louis Armstrong nauhoitti oman versionsa vuonna 1934, ja kappale yhdistetään nauhoituksen suosion vuoksi usein nimenomaan häneen.^[2]

Kappaleesta on tehty lukuisia nauhoituksia; Charles Hammin kokoaman listan mukaan se oli Yhdysvalloissa yksi 1900-luvun ensimmäisen puoliskon 40 levytetyimmästä kappaleesta.^[2] Muun muassa Art Tatum, Frank Sinatra, Ella Fitzgerald ja Dizzy Gillespie ovat nauhoittaneet sen.^[3] Tommy Dorsey ja Jo Stafford nostivat sen 1940-luvun puolivälissä uudelleen listoille,^[1] ja Stevie Wonder äänitti kappaleesta oman versionsa vuonna 1960.^[2]

Vaikka sävellyksen tekijänoikeudet rekisteröi McHugh, huhun mukaan kappale saattaa olla alun perin jazzpianisti Fats Wallerin säveltämä. Kerrotaan, että Waller olisi säveltänyt sekä ”On the Sunny Side of the Streetin” että vuonna 1928 julkaistut kappaleet ”If I Had You” ja ”I Can’t Give You Anything But Love” ja myynyt ne sitten sellaisenaan eteenpäin.^[1]

Usko Kemppi kirjoitti kappaleeseen suomalaiset sanat nimellä Kadun aurinkoisella puolella ja sen ovat levyttäneet mm. Eero Väre vuonna 1950 ja Lasse Liemola vuonna 1957.

1. ↑ ^{a b c} Jeremy Wilson: On the Sunny Side of the Street JazzStandards. Viitattu 1.9.2010. (englanniksi)
2. ↑ ^{a b c} Allen Forte: The American Popular Ballad of the Golden Era, 1924–1950, s. 251. Princeton University Press, 1995. ISBN 069104399X. (englanniksi)
3. ↑ Dan Bilawsky: On the Sunny Side of Jazz All About Jazz. Viitattu 1.9.2010. (englanniksi)