Omaishoito
Wikipediasta
Omaishoito on perheenjäsenen tai muun läheisen päivittäistä avustamista, jonka perusteena on sairaus, vamma tai muu erityinen hoivan tarve. Tällaista avustajaa kutsutaan omaishoitajaksi.[1] Suomessa tuli voimaan laki omaishoidon tuesta vuonna 2006.[2] Sen mukaan omaishoito on vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa.[3]
Omaishoidon tuki lakisääteinen sosiaalipalvelu, jolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan kotona tapahtuvan hoidon ja huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palveluja. Edut määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa, joka tehdään sen kunnan kanssa, jossa omaishoidon tukea anova asuu. Tuen myöntämiskäytännöissä on runsaasti kunnallisia eroavaisuuksia. Omaishoidon tukea saa 29 000 henkilöä .
Omaishoitaja on henkilö, joka on tehnyt omaisensa tai läheisensä asuinkunnan kanssa omaishoidon sopimuksen tämän hoivasta ja hoitotyöstä ja kantaa siitä pääasiallisen vastuun ensisijaisena hoitajana.lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pilvi Nummelin: Verkosto tuo yhteen omaishoidon asiantuntijuutta. Epilepsialehti 2/2020, 2020, s. 18-19.
- ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Laki omaishoidon tuesta 937/2005 Edita. Viitattu 18.4.2020.
- ↑ Laki omaishoidon tuesta, 2. pykälä, 1. kohta. (937/2005)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Koistinen, Pertti: Hoivan arvoitus. Vastapaino 2003. ISBN 951-768-124-0
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
