Oikeistopopulismi
Wikipediasta
Oikeistopopulismi on poliittinen suuntaus, joka yhdistää nationalismia ja populistista retoriikkaa.[1] Ulkomaalais- ja maahanmuuttokysymys on ollut keskeinen tekijä nykyisen oikeistopopulismin nousussa.[2]
Kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oikeistopopulismia edustavat muun muassa Donald Trump, Sveitsin kansanpuolue, Hollannin vapauspuolue, Itävallan vapauspuolue ja Perussuomalaiset.[3]
Kirjoituksessaan Helsingin Sanomissa dosentti Arttu Saarinen ja tutkimusavustaja Anna Kuusela analysoivat oikeistopopulistien mediasuhdetta. Oikeistopopulisteilla yleensä ja siten myös perussuomalaisilla on kriittinen suhtautuminen mediaan, johon ne ei eivät luota kovin vankasti. Se on näille liikkeille keskeinen voimavara, joka näyttäytyy kertomuksena median epätasapuolisuudesta suhtautumisessa populistisiin liikkeisiin. Tutkimusten perusteella perussuomalaisten jäsenet ja kannattajat toimivat aktiivisesti sosiaalisessa mediassa ja käyttävät hyväkseen perinteisen median analyysejä vahvistaakseen omaa eliittikriittistä tarinaansa ja leimatakseen median eliitin äänitorveksi, jonka perussuomalaisia käsittelevä aineisto on epäluotettavaa. Saarisen ja Kuuselan mukaan kuitenkin juuri sosiaalisen median informaation laatu on kirjavaa, ja ellei sen rinnalla ole muuta informaatiota, syntyy kuplaantuminen, samanmielisten kertyminen vahvistamaan omia näkökulmia.[4]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Betz, Hans-Georg: Radical Right-wing populism in Western Europe. Basingstoke: Macmillan, 1994. ISBN 0-333-61966-8. (englanniksi)
- ↑ Astikainen, Arto: Professori Martikainen: Oikeistopopulismi teki läpimurron Suomeen Helsingin Sanomat. 27.10.2008. Viitattu 28.3.2010.
- ↑ Kansainvälinen tutkija tietää, mistä populismi kumpuaa ja varoittaa nyt perussuomalaisten kehityksestä: ”Yhä selvemmin radikaalioikeiston puolue” Helsingin Sanomat. 15.10.2017.
- ↑ Arttu Saarinen, Anna Kuusela: Perussuomalaisilla on mutkikas mediasuhde. Helsingin Sanomat, Vieraskynä, 17.1.2020, s. A 5.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bjurwald, Lisa: Euroopan häpeä. Rasistien voittokulku. (Europas skam. Rasister på frammarsch, 2011.). Suomentanut Taru Laiho. Helsinki: Art House, 2011. ISBN 978-951-884-484-9.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Seppo Hentilä: Globalisaatio antaa vauhtia ääriliikkeille. Tiede 8/2002.
- Marika Honkatukia: Voiko julkisista kirjoituksistaan sanoutua irti? Yle uutiset 19.9.2011.
- Liikkeitä laidasta laitaan – Populismin nousu Euroopassa, raportti poliittisesta populismista Euroopassa. ajatuspaja e2, Magma ajatuspaja & Vihreä sivistysliitto 2011. (PDF) (Archive.org)
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
