Ohto Manninen
Wikipediasta
Ohto Heikki Sulevi Manninen (s. 24. syyskuuta 1943 Helsinki) on suomalainen filosofian tohtori ja historiantutkija,[1] joka on perehtynyt erityisesti Suomen vaiheisiin toisessa maailmansodassa. Manninen oli sotahistorian professori Maanpuolustuskorkeakoulussa useiden vuosien ajan. Aikaisemmin hän toimi Suomen historian professorina Helsingin ja Tampereen yliopistossa.[2]
Ohto Mannisen isä oli tietokirjailija Antero Manninen, jonka vanhemmat olivat kirjailijat Otto Manninen ja Anni Swan. Hänen sisarensa on kirjailija Hellevi Arjava.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kansannoususta armeijaksi: Asevelvollisuuden toimeenpano ja siihen suhtautuminen valkoisessa Suomessa kevättalvella 1918. (Väitöskirja) 1974
- Toteutumaton valtioliitto: Suomi ja Ruotsi talvisodan jälkeen. Kirjayhtymä 1977
- Suur-Suomen ääriviivat: Kysymys tulevaisuudesta ja turvallisuudesta Suomen Saksan-politiikassa 1941. Helsinki: Kirjayhtymä, 1980. ISBN 951-26-1735-8.
- Kajaanin asukkaat 1651–1750. Suomen sukututkimusseura 1981.
- Itsenäistymisen vuodet 1917–1920 osa 1. Irti Venäjästä. (Toimittanut.) VAPK-kustannus 1992.
- Itsenäistymisen vuodet 1917–1920 osa 3. Katse tulevaisuuteen. (Toimittanut.) VAPK-kustannus 1992.
- Itsenäistymisen vuodet 1917–1920 osa 2. Taistelu vallasta. (Toimittanut.) Painatuskeskus 1993.
- Helsingin sotilaspiiri 1932–1992. Helsingin sotilaspiiri 1993.
- Talvisodan salatut taustat. Neuvostoliiton operatiiviset suunnitelmat 1939–1941 Suomen suunnalla. Kirjaneuvos 1994.
- Molotovin cocktail – Hitlerin sateenvarjo: Toisen maailmansodan historian uudelleenkirjoitusta. Painatuskeskus 1994.
- Puna-armeija Stalinin tentissä. (Toimittanut.) Edita 1997.
- Muistelmia aktivismista ja vapaussodasta. (Toimittanut.) Edita 1999.
- Stella Polaris: Suomalaista sotilastiedustelua. (Toimittanut.) Edita 2002.
- Stalinin kiusa – Himmlerin täi: Sota-ajan pieni Suomi maailman silmissä ja arkistojen kätköissä. Kleio. Pääosa artikkeleista julkaistu 1994–2000 aikakauslehdissä. Helsinki: Edita, 2002. ISBN 951-37-3694-6.
- Murhenäytelmän vuorosanat: Talvisodan hallituksen keskustelut. (Toimittanut.) Edita 2003.
- "Käymme omaa erillistä sotaamme": Risto Rytin päiväkirjat 1940–1944. (Toimittanut.) Edita 2006.
- Kerttu Nuorteva: Neuvostokaunotar vakoilujohtajana. Edita 2006.
- Suomalaisten taistelut Ruotsin, Venäjän ja itsenäisen Suomen riveissä. (Toimittanut) Tammi 2007.
- Miten Suomi valloitetaan – puna-armeijan operaatiosuunnitelmat 1939–1944. Edita 2008.
- Sanomansieppaajia ja koodinmurtajia – Suomen radiotiedustelu sodassa. Teos kertoo radiotiedustelumme onnistumisista ja epäonnistumisista sotavuosina 1939–1945. Docendo, 2018. ISBN 9789522914781.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuka kukin on 2007, Otava 2006
- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 428. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
| ||||||||||||||||||
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
Cover photo is available under {{::mainImage.info.license.name || 'Unknown'}} license.
Cover photo is available under {{::mainImage.info.license.name || 'Unknown'}} license.
Credit:
(see original file).
