Nahuatl
Wikipediasta
| Nahuatl | |
|---|---|
 Nahuatlin puhujamäärät Meksikossa osavaltioittain |
|
| Oma nimi | nāhuatl, mexìcatlàtōlli |
| Tiedot | |
| Alue |
 Meksiko |
| Virallinen kieli |
Meksiko (kansalliskieli) |
| Puhujia | 1,54 miljoonaa (2010) |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | INALI |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | Uto-asteekkilaiset kielet |
| Kieliryhmä | Nahuakielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | nah |
| ISO 639-2 | nah |
| ISO 639-3 | nci |
Nahuatl eli nahuatli[1] on Meksikon tärkeimpiä alkuperäiskieliä. Se toimi Mesoamerikan lingua francana 600-luvulta aina 1500-luvun lopulle, jolloin espanja alkoi syrjäyttää sitä valloittajien myötä.[2] Nahuatl oli asteekkivaltakunnan kieli. Nahuatlia puhuvia kansoja olivat mm. tolteekit ja asteekit.[3] Latinalaisten aakkosten tultua käyttöön nahuatlille kehitettiin kielioppi. Nahuatl on yksi opiskelluimmista Amerikan alkuperäiskielistä.
Meksikon vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan nahuatlia äidinkielenään puhuvia oli yhteensä 1 544 968, mikä tekee siitä maan suurimman alkuperäiskansojen kielen.[4] Kahdeksan suurinta puhujien keskittymää osavaltiottain olivat Puebla (416 968), Veracruz (338 324), Hidalgo (221 684), San Luis Potosí (138 523), Guerrero (136 681), Estado de México (55 802), México (37 450) ja Tlaxcala (23 737).[5]
Nahuatl on muiden Meksikon alkuperäiskielten ohella tunnustettu Meksikon kansalliseksi kieleksi vuodesta 2003 alkaen.[6]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nahuatlia äänetään hyvin pitkälti samalla tavalla kuin kirjoitetaankin. Äänteet ovat kutakuinkin samat kuin muissakin alueen alkuperäiskielissä.[7]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vokaaleja on nahuatlissa neljä kappaletta. Kaikista on olemassa sekä pitkä että lyhyt versio. /a, a:, e, e:, i, i:, o, o:/. Vokaalien kohdalla allofoneja ei ole käytännössä ollenkaan. Pitkiä vokaaleja merkitään nahuatlissa makroilla: ā, ē, ī ja ō.[7].
Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Labiaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | Glottaali | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| tavallinen | lateraali | tavallinen | labialisoitunut | ||||
| Nasaali | m | n | |||||
| Klusiili | p | t | k | kʷ | ʔ | ||
| Affrikaatta | ts | tɬ | tʃ | ||||
| Kontinuantti | s | l | ʃ | (h) | |||
| Approksimantti | j | w | |||||
Lähde:[7]
H-kirjain esiintyy nahuatlissa ns. saltillona eli glottaaliklusiina. Mikäli H:ta seuraa U, se on glottaaliklusiililähde?. Kaikissa muissa tapaukissa se ääntyy kuten suomen H, mutta muutamissa murteissa H-kirjain muuttuu tällöin J:ksi (ääntäminen säilyy ennallaan).
Muuta huomioitavaa mm.
- LL: on pitkä L eli ääntyy kuten suomessakin. Ei siis palataalisena kuten espanjassa.
- KW: on labialisoitunut K, joka lasketaan omaksi äänteekseen
- TZ: ilmaisee äännettä [ts] ja on itsenäinen kirjain
- TL: on myös itsenäinen kirjain ja ilmaisee äännettä [tɬ]
- Äänne [w] esiintyy kolmessa muodossa: kirjaimena W, tavun alussa muodossa HU ja tavun lopussa muodossa UH
- X ääntyy aina [ʃ]
Sanapaino
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sanapaino lankeaa nahuatlissa yleensä toiseksi viimeiselle tavulle.
Kielioppi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nahuatlia voidaan pitää polysynteettisenä kielenä, sillä kieli ei tunne sijamuotoja tai sukua. Omistussuhteet, luku yms. ilmaistaan nahuatlissa suffiksien avulla, jotka tuottavat toisinaan vaikeuksia.
Substantiivi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Substantiivit jaetaan nahuatlissa kahteen ryhmään sen mukaan, viittaavatko ne elollisiin vai elottomiin asioihin. Tässä jaossa tulee kuitenkin muistaa, että esim. sellaiset asiat kuten taivas käsitetään elollisiksi. Tämä jako vaikuttaa niiden suffikseihin ja on keskeisin asia substantiivien kohdalla nahuatlissa. Yleissääntö on, että mikäli substantiiviin ei ole liittynyt mikään suffiksi tai partikkeli, sen perässä on nk. absolutiivisuffiksi, joka ilmaisee käytännössä, että sana on perusmuodossa. Tämä suffiksi poistuu, kun sanaan liitetään muita suffikseja. Yleensä absolutiivisuffiksi on elollisilla substantiiveilla -tl ja elottomilla -li
Esim. ilhuicatl (taivas), mexihcatl (meksikolainen), calli (talo), tlalli (maa), tlapalli (punainen väri)
Klassissessa nahuatlissa vain elollisia substantiiveja voi muuttaa yksiköstä monikkoon, mutta nykyään elottomiakin asioita näkee monikossa suurimmissa murteissa. Tärkeimmät monikkoa ilmaisevat suffiksit ovat -tin ja -meh
Esim. cihtli (mummo) > cihtin (mummoja), coyotl (kojootti) > coyomeh (kojootit)
Sijaintia ilmaisevat suffiksit kiinnittyvät myös pääsanan jälkeen.
Esim. calli (talo) + -pan (-ssa/ -lla) > calpan (talossa)
Verbi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Verbin taivutus perustuu nahuatlissa siihen, että verbin eteen liitetään prefiksi ja verbin jälkeen suffiksi. Nämä liitteet muuttuvat sen mukaan, mikä aikamuoto ja persoona on kyseessä. Prefiksit ilmaisevat persoonia ja suffiksit aikamuotoja sekä tarvittaessa moduksia. Aikamuotoja on kolme: preesens, preteriti ja futuuri.
Kirjakieli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nahuatlinkielistä kirjallisuutta alettiin keräämään jo 1500-luvulla, kun kielelle luotiin espanjaan pohjautuva kirjakieli.[3][8]
Nahuatlia kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[9]
Vaikutus muihin kieliin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jotkut nahuatlin kielen sanat ovat levinneet yleiseen käyttöön. Näitä ovat esimerkiksi avokado (āhuacatl), tomaatti (tomatl), kaakao (cacahuatl), chili (chilli), suklaa (xocolatl) ja kojootti (coyotl).[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Närhi, Eeva Maria: Kielten nimet Kielikello (3/1989)
- ↑ Nahuatl language, pronunciation and alphabet 2022. omniglot.com. Viitattu 30.4.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Nahuatl language | Uto-Aztecan language 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 30.4.2022. (englanniksi)
- ↑ The Náhuatl Language of Mexico: From Aztlán to the Present Day 22.7.2020. Indigenous Mexico. Viitattu 30.4.2022. (anglais)
- ↑ Perfil Sociodemográfico de la Población Hablante de Náhuatl (pdf) (s. 4) Instituto Nacional de Estadística. Arkistoitu 2.10.2008. Viitattu 17.6.2017. (espanjaksi)
- ↑ Ley General de Derechos Lingüísticos de los Pueblos Indígenas Diario Oficial de la Federación. 2003. Arkistoitu 2008. Viitattu 30.4.2022. (espagnol)
- ↑ a b c Ager, Simon: Nahuatl 2020. Omniglot. Viitattu 1.1.2020. (englanniksi)
- ↑ The Language of the Aztec/Mexica is Spoken Today by 1.5 Million People 27.10.2019. ThoughtCo. Viitattu 30.4.2022. (englanniksi)
- ↑ ScriptSource - Classical Nahuatl written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 30.4.2022.
- ↑ Cocking, Lauren: 12 Words The English Language Owes To The Aztecs 24.12.2016. Culture Trip. Viitattu 30.4.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nahuatlinkielinen wikipedia
- http://pages.ucsd.edu/~dkjordan/nahuatl/nahuatllessons/INL-00.html (englanniksi)
- http://pages.ucsd.edu/~dkjordan/nahuatl/nahugram.html (nahuatlin kielioppi, D.K. Jordan, englanniksi)
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
