Munkkiniemi–Haaga-suunnitelma on vuonna 1915 valmistunut Eliel Saarisen laatima suunnitelma Munkkiniemen ja Haagan alueiden kaupunkirakenneratkaisuksi.^[1] Se liittyy suurempaan Suur-Helsinkiä käsittelevään luonnostelmaan, jonka pohjalta Saarinen ja Bertel Jung myöhemmin laativat Pro Helsingfors -suunnitelman.^[2] Suunnitelman tilasi M. G. Stenius Oy omistamilleen laajoille maa-alueille Helsingin maalaiskunnassa alueella, josta myöhemmin erotettiin Huopalahden kunta ja Haagan kauppala.^[3]

Suunnitelma on kokonaisratkaisu ja käsittää liikennesuunnittelun, asemakaavan, yksittäisiä rakennuksia ja puistoja. Saarinen suunnitteli alueelle puistokatuja, aukioita ja julkisia palveluita.^[3] Keskeiset osatekijät olivat Iso Puistotie (nyk. Munkkiniemen puistotie), Keskus-Puistotie (nyk. Huopalahdentie ja osa Eliel Saarisentietä), Laajalahdentie, Keskusaukea, -istutukset ja -vuori, Allasaukea; Tervaympyrä, Pitkäniitynpuisto, Länsiympyrä, -istutukset ja puistotie, Hagapuisto ja -kiertotie ^lähde? sekä Laajalahdenlinna -niminen suuri kerrostalo. Munkkiniemeen hän suunnitteli myöhemmin Kalevalatalon (1921).

Eliel Saarinen oli toteuttanut suuren suunnitelman yksityisen kiinteistösijoittajan pyynnöstä. Taloja ei ollut tarkoitus rakentaa vuodessa tai kahdessa, vaan kaupunginosa olisi täydentynyt vuosikymmenten aikana.^[1] Munkkiniemi-Haaga suunnitelma jäi ajatuksen tasolle eikä se toteutunut. Yhtenä syynä oli ensimmäinen maailmasota, joka pysäytti suuret hankkeet ja investoinnit.^[3]

Suunnitelmasta on toteutettu vain pieniä osia. Vanhan Munkkiniemen katuverkko on pääosin tämän suunnitelman mukainen, ja paikoitellen Etelä-Haagassakin kadut on rakennettu sen mukaisille paikoille, mutta kummassakin osa suunnitelluista rakennusalueista on myöhemmin päätetty jättää puistoiksi. Vihdintien varren suuri liikenneympyrä sijaitsee Eliel Saarisen suunnitelmaan kuuluneen pyöreän aukion paikalla, josta leveät kadut olisivat johtaneet säteittäisesti eri suuntiin. Sitä vastoin suunnitelman alueeseen niin ikään kuuluneet, mutta vasta 1950-luvulla tai myöhemmin rakennetut alueet kuten Munkkivuori, Niemenmäki ja Pohjois-Haaga eivät nykyisellään edes katuverkon osalta lainkaan muistuta Eliel Saarisen suunnitelmia.^[2][3]

Eliel Saarinen jaotteli maan käytön neljään luokkaan: julkisiin rakennuksiin, asuinrakennuksiin, puistoihin ja teollisuusalueeseen. Alueiden jakauma suunnitelmassa oli seuraava: huvila-alueet 14,2 %, terassiasunnot 13,4 %, 3–6 -kerroksiset asuinrakennukset 26,7 %, julkiset rakennukset 3,0 %, teollisuusalueet 4,2 %, viheralueet 10,1 %, kadut ja muut päällystetyt alueet 28,4 %.^[2]

Saarinen ajatteli yläluokan asuvan Laajalahden rantamilla, keskiluokan alueen pohjoisosassa ja työväen lännessä ja suunnitteli rakennuksia alueille tämän mukaan.^[3] Hän tutki Helsingin sen hetkistä rakennustehokkuutta ja suunnitteli tehokkaamman ratkaisun. Kanta-Helsingissä tonteista oli rakennettu 51,9 %, mutta lattiapintaa tonttineliömetriä kohden tuli 2,20 m². Omassa suunnitelmassaan hän rakensi tontista 37,4 % mutta sai lattia-alaa tonttineliömetriä kohden 3,23 m².^lähde?

Helsingin kaupunginmuseon perusnäyttelyssä Horisontissa Helsinki on esillä noin kolmimetrinen pienoismalli Saarisen suunnittelemasta Munkkiniemi–Haaga-asemakaavasta.^[4][5]

Munkkiniemen ja Haagan suunnitelmasta julkaistiin vuonna 2017 kolmiulotteinen virtuaalimallinnus.^[1]

• 
  Länsiympyrä
• 
  "Keskivuori" nykyisen Munkkivuoren paikalla
• 
  Keskus-Puistotie
• 
  Asutusta Munkkiniemen kohdalla
• 
  Iso Puistotie
• 
  Haagan kirkonmäki

• M. G. Stenius

• Hausen, Mikkola, Amberg & Valto: Eliel Saarinen Projects 1896-1923, Otava 1990.
• Helsingin kaupunki, Kaupunginmuseo^{[vanhentunut linkki]}
• Takala, Sami: Eliel Saarisen suuri suunnitelma (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 5.8.2021. Viitattu 28.4.2023.

• Hautamäki, Ranja: Eliel Saarisen Munkkiniemi-Haaga -suunnitelma. Kaupunkisuunnittelun historian harjoitustyö, TKK / YKS 1994.
• Sundman, Mikael: Munkkiniemen ja Haagan asemakaava 1915 (Arkistoitu – Internet Archive). Yhdyskuntasuunnittelun Seura Ry.

• Kankare, Juho: Ihanteiden ja luokka-ajattelun rakentama. Työväenluokan yhteiskunnallinen asema Munkkiniemi-Haaga-suunnitelmassa. Pro gradu -tutkielma Suomen historia. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Humanistinen tiedekunta. Turun yliopisto 2022. URN:NBN:fi-fe2022042931621