Muhammad Nagib
Wikipediasta
| Muhammad Nagib | |
|---|---|
| علي محمد نجيب | |
 Virallinen muotokuva (1954). |
|
| Egyptin presidentti | |
| Seuraaja | Gamal Abdel Nasser |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. helmikuuta 1901 Khartum, Anglo-egyptiläinen Sudan |
| Kuollut | 28. elokuuta 1984 (83 vuotta) Kairo, Egypti |
| Tiedot | |
| Uskonto | islam |
 Nimikirjoitus |
|
Ali Muhammad Nagib (arab. علي محمد نجيب, ‘Alī Muḥammad Nagīb, 19. helmikuuta 1901 Khartum – 28. elokuuta 1984 Kairo) oli Egyptin tasavallan ensimmäinen presidentti 18. kesäkuuta 1953 – 14. marraskuuta 1954.
Nagibin isä, joka oli Egyptin armeijan sotilas, ei halunnut pojastaan sotilasta, vaan Nagib opiskeli ensin kääntäjäksi, suoritti myöhemmin tutkinnon valtiotieteistä ja toisen oikeustieteistä. Hänen äitinsä oli sudanilainen. Nagib osasi ranskaa, saksaa, italiaa ja englantia, lisäksi hän alkoi myöhemmin opetella hepreaa. Hän ei suorittanut tohtorintutkintoa vaan lähti sittenkin armeijauralle.
Muhammad Nagib valmistui kuninkaallisesta sotilasakatemiasta Kairossa. Hän oli kenraalina vuoden 1948 arabien ja Israelin sodassa. Hän liittyi 1949 vallankumoukselliseen vapaiden upseerien liikkeeseen ja nousi sen johtoportaaseen. Liikkeen johtajan eversti Gamal Abdel Nasserin tavoitteena oli syöstä vallasta brittien hallinnassa ollut kuningas Faruk.
Heinäkuun 23. päivänä 1952 ryhmä iski ja kuningas syöstiin vallasta. Kuninkaaksi tuli kuusikuukautinen Fuad II. Nagib nimitettiin armeijan komentajaksi pitämään se vallankumouksellisten upseerien käsissä. Hänet valittiin Egyptin pääministeriksi ja kuninkaallisen sijaishallituksen jäseneksi syyskuussa 1952.[1]
Kun Egyptin tasavalta julistettiin 18. kesäkuuta 1953, Muhammad Nagibista tuli Egyptin presidentti. Hän oli samaan aikaan presidentti, pääministeri ja vallankumousneuvoston puheenjohtaja.
Nasser syytti Nagibia toiminnasta laittoman muslimiveljeskunnan kanssa ja diktaattorin elkeistä. Armeijan ja Egyptin komennosta käytiin lyhyt kiista, jonka Nasser voitti ja vallankumousneuvosto ilmoitti Nagibin erosta 24. helmikuuta 1954. Kansan protestit pakottivat ottamaan hänet takaisin seuraavana päivänä, mutta Nasser jäi pääministeriksi ja vallankumousneuvoston johtoon, joten Nagibin johtoasema oli enää seremoniallinen. Nasser asetti Naguibin epäviralliseen kotiarestiin Kairon esikaupunkihuvilaan, jonka omisti Zeinab Al-Wakil, entisen pääministerin Mustafa al-Nahhasin vaimo. Presidentti Anwar Sadat vapautti Naguibin kotiarestista vuonna 1971.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ From the archive, 9 September 1952: Egyptian prime minister ousted by army The Guardian. Viitattu 19.4.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Muhammad Nagib Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
