Monismi
Wikipediasta
Monismi eli ykseysajattelu on käsitys, jonka mukaan vain yhdenlaatuista ”ainesta”, ”todellisuutta” tai muuta vastaavaa on olemassa. Monismin mukaan asioita ei ole kuin yksi.
Ontologinen monismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Ontologinen monismi
Ontologinen monismi on käsitys, jonka mukaan on vain yksi todellisuus. Monismi poikkeaa dualismista eli kaksijakoisesta todellisuuskäsityksestä, jonka mukaan on olemassa kahdenlaista todellisuutta sekä pluralismista eli monijakoisesta todellisuuskäsityksestä, jonka mukaan todellisuuksia on useita.
Suomalainen Wienin piiriä lähellä ollut filosofi Eino Kaila käsitti maailman monistisesti: ainetta ja henkeä, luontoa ja yliluontoa ei voi erottaa toisistaan. Kaila kuitenkin arvosteli Wilhelm Ostwaldin esittämää monismikäsitystä pintapuoliseksi ja liian luonnontieteelliseksi.[1]
Metodologinen monismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Metodologinen (naturalistinen) monismi on käsitys, jonka mukaan on vain yksi kaikille tieteille yhteinen tieteellinen menetelmä, eikä esimerkiksi ihmistieteillä ole omaa luonnontieteistä poikkeavaa menetelmää. Metodologinen monismi liittyy läheisesti positivismiin.[2] Esimerkiksi mielenfilosofiassa se on esiintynyt behaviorismina, jonka mukaan puhe kaikesta mentaalisesta on mahdollista kääntää fysikalismiin.
Eettinen monismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eettiseksi monismiksi on kutsuttu näkemystä, jonka mukaan jotkin arvot tai säännöt ovat aina ensisijaisia.
Monismi oikeustieteessä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monismi oikeustieteellisenä terminä tarkoittaa ajattelutapaa, jonka mukaan kansallinen ja kansainvälinen oikeusjärjestys ovat yhtä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Driscoll, Giles: Heidegger’s Ethical Monism. The New Scholasticism, 1968, 42. vsk, nro 4, s. 497-510.
- Raatikainen, Panu: ”Ihmistieteet – tiedettä vai tulkintaa?”, Ihmistieteet tänään (toim. Anneli Meurman-Solin & Ilkka Pyysiäinen). Helsinki: Helsingin yliopiston tutkijakollegium, Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-935-0.
- Niiniluoto, Ilkka: Johdatus tieteenfilosofiaan: Käsitteen- ja teorianmuodostus. Helsinki: Otava, 1980. ISBN 951-1-05435-X.
- Nordin, Svante: Filosofian historia: Länsimaisen järjen seikkailut Thaleesta postmodernismiin. Alkuteos Filosofins historia. Det västerländska förnuftets äventyr från Thales till postmodernismen, 1995. Suomentanut Jukka Heiskanen. Prometheus. Oulu: Pohjoinen, 1999. ISBN 951-749-292-8.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
