Monarkki on valtionpäämies, joka valtaan noustuaan hallitsee kuolemaansa tai kruunusta luopumiseen eli abdikaatioon asti. Monarkin hallitsemaa valtiota kutsutaan monarkiaksi.

Monarkit yleensä perivät asemansa. Historiallisesti monarkit ovat monesti olleet enemmän tai vähemmän yksinvaltaisia. Nykyisin monet monarkit ovat ennen kaikkea keulakuvia, joilla on vain vähän tai ei ole lainkaan poliittista valtaa. Edelleen on kuitenkin myös monarkkeja, joilla on suuri tai lähes absoluuttinen valta. Monarkki edustaa yleensä laajempaa monarkistista järjestelmää, joka määrittää säännöt ja käytännöt koskien seuraajaa, velvollisuuksia ja valtaa. Tämä erottaa monarkkisuvun diktaattoriperheistä, joiden valta ei perustu pitkäaikaiseen traditioon ja kestää yleensä vain kahden sukupolven ajan.

Sana monarkki tulee kreikan kielen ilmaisusta monos archein, joka tarkoittaa yhtä hallitsijaa, ja viittaa antiikin Kreikan yksinvaltaisiin hallitsijoihin. Ajan myötä yksinvaltiaan käsite on korvautunut esimerkiksi diktaattorilla, ja monarkki viittaa nykyisin lähes aina traditionaalisesti määrittyvään asemaan, johon yleensä, mutta ei aina, liittyy vallanperimys. Monarkkien perinteisesti käyttämiä nimityksiä ovat muun muassa kuningas, kuningatar, keisari, keisarinna, ruhtinas, ruhtinatar, sulttaani, emiiri, maharadža ja maharani.

• Luettelo vallassa olevista monarkeista
• Luettelo maailman vanhimmista vallassa olevista monarkeista
• Monarkismi
• Rojalismi