Mechelen
Wikipediasta
| Mechelen | |
|---|---|
 |
|
 lippu |
 vaakuna |
 |
|
  Mechelen |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Belgia |
| Provinssi | Antwerpen |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 65,19 km² |
| Väkiluku (2017) | 85 665 |
| – Väestötiheys | 1314 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
| Postinumero | 2800, 2801, 2811, 2812 |
| Suuntanumero(t) | 015 – 03 |
Mechelen on kaupunki Belgian Flanderissa Dylejoen varrella.[1] Sen pinta-ala on 65,19 neliökilometriä ja väkiluku vuoden 2017 alussa 85 665.[2]
Kaupunki sijaitsee Brysselin ja Antwerpenin välissä, kumpaankin kaupunkiin on noin 25 kilometrin matka. Tämän takia yritykset ovat sijoittuneet kaupunkiin, sillä ne haluavat olla lähellä EU:n pääkaupunkia Brysseliä ja Antwerpeniä, jossa on yksi Euroopan suurimmista satamista.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mechelen on kasvanut Dylejoen vasemmalle rannalle roomalaiskaudella perustetun kylän ympärille. Germaaniheimot valtasivat alueen 200- ja 300-luvuilla. Heidät käännytti myöhemmin kristinuskoon pyhä Rombout.[3]
Mechelen kuului 915–1333 Liègen ruhtinaspiispakuntaan ja Flanderin kreivikuntaan 1333–1369.[4] Kaupunki kasvoi ja vaurastui 1200- ja 1300-luvuilla tekstiiliteollisuuskeskuksena.[3] Burgundin Alankomaiden hallitsija Kaarle Rohkea teki Mechelenistä Alankomaiden oikeuslaitoksen päämajaksi.[4]
Mechelenin huippukausi osui Margareeta Itävaltalaisen aikaan. Hän teki kaupungista Alankomaiden hallituskaupungin vuosiksi 1507–1517 ja 1519–1530.[4] Mechelenin tiede, kirjallisuus ja taide kukoistivat, ja kaupunkiin rakennettiin monia suuria rakennuksia. Kaarle V siirsi pian Margareetan kuoleman jälkeen pääkaupunkinsa Brysseliin.[5]
Mecehelen kärsi pahoin 1500-, 1600- ja 1700-luvuilla käytyjen sotien aikana.[4] Kaupunki teollistui 1800-luvulla, ja Euroopan mantereen ensimmäinen rautatie kulki Brysselistä Mecheleniin. Kaupunkiin alkoi sen jälkeen kehittyä metalliteollisuutta.[3]
-
Grote Markt -aukio ja Mechelenin tuomiokirkko
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mechelen Encyclopædia Britannica. 2018. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 12.7.2018. (englanniksi)
- ↑ Jouw gemeente in cijfers: Mechelen (pdf) 2018. Statistiek Vlaanderen. Viitattu 12.7.2018. (hollanniksi)
- ↑ a b c History of Mechelen Visit Flanders. Viitattu 12.7.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d Mechelen Encyclopædia Britannica. 2018. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 12.7.2018. (englanniksi)
- ↑ History Lonely Planet. Viitattu 12.7.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mechelen Wikimedia Commonsissa
- Kaupungin kotisivut (hollanniksi)
| Aartselaar • Antwerpen • Arendonk • Baarle-Hertog • Balen • Beerse • Berlaar • Boechout • Bonheiden • Boom • Bornem • Borsbeek • Brasschaat • Brecht • Dessel • Duffel • Edegem • Essen • Geel • Grobbendonk • Heist-op-den-Berg • Hemiksem • Herentals • Herenthout • Herselt • Hoogstraten • Hove • Hulshout • Kalmthout • Kapellen • Kasterlee • Kontich • Laakdal • Lier • Lille • Lint • Malle • Mechelen • Meerhout • Merksplas • Mol • Mortsel • Niel • Nijlen • Olen • Oud-Turnhout • Putte • Puurs • Ranst • Ravels • Retie • Rijkevorsel • Rumst • Schelle • Schilde • Schoten • Sint-Amands • Sint-Katelijne-Waver • Stabroek • Turnhout • Vorselaar • Vosselaar • Westerlo • Wijnegem • Willebroek • Wommelgem • Wuustwezel • Zandhoven • Zoersel • Zwijndrecht |
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
